Eurostarin kyydissä Pariisista Lontooseen

Julkaistu Eurooppa, Iso-Britannia, Junamatkustus, Ranska | 2

Mikäli omaa autoa ei oteta lukuun, on junalla matkustaminen allekirjoittaneen mielestä se mukavin tapa taittaa matkaa. Junalla on tullut puksuteltua niin Australiassa, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa kuin kotimaassakin. Joskin kotimaanmatkailu on helpompaa, joustavampaa ja edullisempaa millä tahansa muulla keinolla kuin Valtion Rautateillä. Harmi sinänsä. Eurooppakin on tälle junamatkaajalle vielä suhteellisen kartoittamatonta aluetta, sillä nuoruuden hurjat Interrail-seikkailutkin ovat jääneet (ainakin toistaiseksi) tekemättä.

Halusin päästä kokemaan rautateiden ja reppureissauksen tunnelmaa pitkästä aikaa, ja mieluiten hallituissa koe-olosuhteissa, joten päätin taittaa Helsinki-Pariisi-Lontoo-Helsinki –reissullani yhden etapin lentämisen sijaan kanaalin alitse kulkevalla junalla, Eurostarilla. Liput sai hankittua kätevästi interwebistä jo hyvissä ajoin ennen matkaa, ja näin ollen ainoaksi päänvaivaksi jäi ehtiä lähtöpäivänä oikealle asemalle oikeaan aikaan. Tämä ei ollut tietenkään se helpoin temppu, sillä Pariisin yöt ovat syntisiä ja täynnä houkutuksia..

paris, rue ortolan, pariisi

Jää hyvästi, Latin Quarter!

pariisi, pariisin metro, paris metro, gare du nord

Tuonne. Tuonne tulisi päästä.

Olin kuitenkin ollut kaukaa viisas pakatessani rinkkani jo valmiiksi illalla. Herätyskellon soidessa, kirjauduin salamana ulos – eli toisin sanoen rupateltuani reilun vartin verran hostellin henkilökunnan kanssa – ja lähdin etsimään oikeaa, Gare du Nord- nimiselle asemalle, johtavaa metrolinjaa. Pariisin metrosysteemi on kuitenkin laajuudestaan huolimatta hyvin looginen ja selkeä.

Eikä aikaakaan kun olin jo tonnin painoisen rinkkani kanssa kipittelemässä rappusia ylös ja alas Ranskan vilkkaimmalla, ja maailman kolmanneksi villkaimmalla rautatieasemalla, Gare du Nordilla. Kyseinen asema on näin jälkikäteen ajatellen yllättävän selkeä ja helppokulkuinen – ottaen huomioon että se kuljettaa lävitseen hulppeat 180 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Oma laiturikin löytyi hyvien opasteiden ansiosta vaivattomasti. Kansainväliselle liikenteelle on varattu yläkerrasta oma siipi, jonne kuljetaan turvatarkastuksen läpi. Ruuhkia ei näkynyt oikeastaan missään, ennen kuin kansainvälisen puolen kahvijonossa. Tämä ei haitannut, sillä olin kiirehtinyt asemalle reilusti suunniteltua aiemmin. Ehdin hörppiä aamukahvini ja lukea päivän uutiset kaikessa rauhassa ennen junan lähtöä.

paris metro, gare du nord, eurostar, from paris to london by train

Selkeät opasteet oikealle linjalle

gare du nord, eurostar, from paris to london by train

Gare du Nord

eurostar, from paris to london by train

Leppoisaa tunnelmaa ravintolavaunussa

eurostar, from paris to london by train

Karjaluokka on tilava ja siisti

Itse junaan kuljettiin porttien avauduttua suhteellisen hyvässä järjestyksessä, ja oma vaunu löytyi jälleen helposti hyvien opasteiden ansiosta. Paikan sai valita joko Continental- tai UK- sähköpistokkeella varustettuna – mobiililaite kiinni, laput korville ja musiikin saattelemana matkaan!

Alkumatka viiletettiin halki kauniiden maalaismaisemien, mutta noin kolmanneksen jälkeen juna sukelsi kanaalitunneliin. Tämä oli erinomainen hetki tutustua ravintolavaunuun kahvikupposen merkeissä.

Tasainen matkanteko ja mukava penkki tekivät tepposet väsyneelle reppureissaajalle, ja loppureissu hujahtikin höyhensaarilla. Herätyskellona toimi junan nytkähtäminen laituriin St. Pancras’n asemalla perillä Lontoossa. Matka oli ollut kaiken kaikkiaan mukava ja rentouttava, enkä tuolloin vielä osannut pelätä sitä, mikä tulisi odottamaan yrittäessäni löytää keskisestä Lontoosta majapaikkaani kaupungin itälaidalla.

Siinä missä Pariisin metro oli ummikolle selkeä ja helppo, oli Lontoon vastaava systeemi täysin kaoottinen ja logiikkaa vailla, etenkin kuin keskustassa oli ilmeisesti raiteita suljettuna (vain toiseen suuntaan?), eikä henkilökuntakaan osannut auttaa edes alustavasti. En saanut puristettua tietoa edes siitä, kuuluvatko metro ja lähijunat saman lipputyypin alle.. Muutaman harhaetapin, jokusen hermoromahduksen, kahden tunnin (!!!), ja noin 7000 v-sanan jälkeen olin perillä Ilfordissa! Lontoossa vietetyn viikon mittaan alkoi löytyä järki myös julkisen liikenneverkoston käyttöön, mutta alku oli kaikkea muuta kuin lupaava.

eurostar, from paris to london by train

St. Pancras, Lontoo

eurostar, from paris to london by train, ilford, london trains

Perillä Ilfordissa

Huomioita Eurostarista

– Junalla pääsee keskustasta keskustaan – kaupunkien lentokentät sijaitsevat kaukana keskustoista.
– Liput on helppo varata netistä. Hinnat vaihtelevat suuresti. Oma lippuni maksoi etukäteen ostettuna noin 60 euroa.
– Matka on miellyttävä ja evästä saa niin asemilta kuin junasta.
– Opasteet ovat selkeitä ja helppolukuisia myös hieman kokemattomalle reissuruunalle.
– Asemat ovat siistejä ja turvallisia.
– Junassa on sitä kuuluisaa tunnelmaa.

Suosittelen!


(A very) short summary in English

Instead of flying, I decided to take Eurostar from Paris to London. It was easy, fast, reasonable priced – all I could hope for. Can recommend!

2 Responses

  1. Mun suosikkimatkustusmuoto on kyllä juna. Suomessa on tullut reissattua junalla toooosi paljon ja Euroopassa jonkin verran. Nyt olenkin miettinyt, jos lähtisi ensi kesänä Interrailille, vaikka sen perinteisen reilausiän olenkin ylittänyt. Mutta ei kai se ikää katso – nykyään – kun niitä lippujaki on eri ikäisille. Haluaa kokea Pariisin rautatieasemalla eksymisen ; )

    • Markus
      |

      Eipä se ikää katso, ei muuta kun suunnitelmien tekoon! Vähän samoja fiiliksiä täällä, toisaalta pidempi reissu ei oikein sovi tällä hetkellä kalenteriin, mutta miksipäs ei joku lyhyempi setti.

      Junalla pääsee jotenkin hyvin tarkastelemaan elämää katutasolla ja heittäytyä matkan vietäväksi :)

Leave a Reply