IG Travel Thursday: Heavy MTL 2014

Instagram Travel Thursdayn järjestäjiä Suomessa ovat Kaukokaipuu, Destination Unknown ja Wanderlust Expert. Ohjeet osallistumiseen löydät esimerkiksi täältä.

Alunperin Montrealiin lähdettiin ihan muun kuin metallifestareiden perässä, mutta kun muutamaa viikkoa ennen lähtöä Markus päätti googletella löytyykö Montrealista minkään maailman hevaritouhua niin kappas – siellä satuttiin järjestämään juuri samana viikonloppuna kuin me ollaan paikalla ehkä about Kanadan suurimmat hevifestarit. Huppista keikkaa. Ja pakkohan ne liput oli sitten saman tien hankkia, kun kahden päivän festarit tulivat maksamaan jotakuinkin 2 ja puolisataa meiltä kahdelta. Sillä rahalla päästiin näkemään mm. Metallica, Slayer, The Offspring, Exodus, Bad Religion, Dropkick Murphys sekä lukuisia muita pumppuja.

Ennen lippujen ostoa koin kuitenkin pienimuotoisen hermoromahduksen, kun niitä ei saanutkaan e-lippuina. Nykypäivänä on jokseenkin kummallista, että liput voidaan lähettää vain postitse! Pari viikkoa ennen matkalle lähtöä en uskaltanut ottaa riskiä että ostan liput ja ne postitetaan Kanadasta Suomeen jolloin ne joko a) katoavat matkalla b) eivät yksinkertaisesti kerkeä ajoissa. Liput Suomessa ja me Kanadassa – silloin olisi harmittanut.

No, onneksi muutaman tirautetun kyyneleen ja tavaroiden seinille paiskomisen jälkeen sain otettua yhteyttä lippuja myyvään tahoon, josta ohjeistettiin ostamaan liput normaalisti netistä ja soittamaan sitten paikalliseen lippupisteeseen sekä neuvottelemaan lippujen nouto festareilta sinne saavuttaessa. Ostin liput, soitin saman tien Kanadaan ja sovin lippujen noudon festareiden portille. Kaikki sujui enemmän kuin hyvin – ja lopulta itse festaripäivänä kävin noutamassa ne porteilta hyvissä ajoin ennen festareiden alkua ilman mitään ongelmia.

Heavy MTL oli menestys. Alueella sai kulkea olut kädessä missä huvittaa, bändejä riitti katseltavaksi, aurinko paistoi ja ruokakojut olivat erinomaisia. Alueelle oli tuotu ruokarekkoja, joista sai ihan ”oikeeta” ruokaa, suhteellisen kohtuullisen hintaan.

Kanadan vapaamielisen kannabispolitiikan seurauksena festarialueella leijaili koko aika vahva jazztupakan tuoksu, mutta ehkä juuri siitä johtuen olutteltoille ei tarvinnut kertaakaan jonottaa 10 sekuntia pidempää. Tippiä piti vain muistaa jättää, että sai huurteisen nopeasti käteensä seuraavallakin kerralla. Kaikki järjestelyt olivat sujuvia ja vaikka alueella oli about tsiljoona ihmistä, ei oikeastaan mihinkään tarvinnut jonotella tai seisoa tungoksessa. Ensimmäisenä päivänä oli aika kova ryysis (mm. jonot alueelle heti porttien avauduttua), mutta olettaisin sen johtuneen siitä että Metallica oli pääesiintyjänä. Kakkospäivänä oli vähän väljempää.

Tämäkin festarireissu osoitti jälleen, että kyllä noi kansanjuhlat ulkomailla ovat vaan hemmetisti parempia kuin meidän kotimaiset kollegat. Kiittelen erityisesti taas siitä, että alkoholia saa nauttia koko alueella, ei vain osoitetuissa karsinoissa. Helpotti huomattavasti alueella liikkumista ja bändien katsomista, kun ei koko aika tarvinnut murehtia että kerkeääkö sitä nyt nauttia yhtään olutta rauhassa jos aikoo bändejäkin katsella. Paikalla oli hevikansaa vauvasta vaariin enkä olisi huomannut että oluttuoppi kädessä kulkevat aikuiset olisivat olleet mitenkään erityisen perseet olalla, rähisseet tai pelottaneet alueella liikkuvia nuorempia. Oluttiskejä oli riittävästi, samoin ruokakojuja ja oli varaa valita erilaisista – ei pelkkää kebabriisipaskaa tai jotain nuudelimössöä.

Ekana iltana valittelin huonoja opasteita ja bajamajojen vähyyttä, mutta seuraava päivä ja auringonvalossa alueen näkeminen osoitti että valitukseni olivat tarpeettomia – ja johtuivat lähinnä siitä, että Markuksen 3 kilometrin avovesiuinnin päätökseen saamisen ansiosta oltiin kaikki vedetty aika tukevat liiskat ekana iltana.

Sunnuntai-iltana kun Slayerin keikan jälkeen ihmismassat alkoivat valua festarialueelta metrolla kohti Montrealin keskustaa oli erittän mahtavaa ja uniikkia päästä kokemaan tilanne, jossa koko hevikansa hurraa, huutaa ja laulaa Slayeria kaikuvassa metrotunnelissa. Muilta kuuleman mukaan Montreal on Kanadan hevipääkaupunki ja sieltä löytyy maan parhain metalliskene, mutta siihen ja miksi tukanheiluttajien kannattaa matkustaa Montrealiin palataan vielä joku toinen kerta lisää!

17 Responses

  1. Mä juuri omassa postauksessani valittelin hillitysti suomalaista kykyä järjestää massatapahtumia.
    Jotenkin ne asiat vaan hoituu muualla paaaljon helpommin. Miten se meneekään. Kokemus tuo varmuutta :)

    • Anne
      |

      Joo, munkin mielestä suomalaisilla olis kyllä ehdottomasti varaa ottaa mallia ulkomaista!

  2. ”Jazztupakka”, hah, tuota ilmaisua en ollut ennen kuullutkaan! :) Tuo suomalainen tapa rajoittaa vähän kaikkea säännöillä ihmetyttää myös, ja tässä taas muistutus siitä että kyllä homma toimiikin vaikka tuopit veisinkin karsinoiden ulkopuolella.. Hyvä että saitte liput järjestymään!

    • Anne
      |

      Joo, toivon että jonain päivänä Suomessakin päästäisiin niin pitkälle, että alkoholia voisi nauttia tapahtumissa vapaasti. Tosin veikkaan, ettei niin tule kovin pian tapahtumaan – jos koskaan :/ Olisi päättäjillä nyt hyvä paikka lähteä tutustumaan tapahtumiin ulkomaille ja huomata, että vaikka viiniä voi juoda nurmikolla anniskelualueen sijaan niin meininki pysyy rauhallisena.

  3. Kuulostaapa rennoilta festareilta! Miten se vaan niin onnistuukin Suomen ulkopuolella se alkoholin käyttö. Tiedä sitten, jos Suomessa festarialueet avattaisiin anniskelualueeksi kokonaan, seuraisiko siitä ongelmia vai ei. 10 sekunnin kaljajonokin kelpaisi enemmän kuin hyvin noiden puolen tunnin jonojen sijaan… :-D

    • Anne
      |

      Mä en usko että seuraisi ongelmia. Esimerkiksi Tuskassahan sai ennen tuoda omat juomat ja jengi aika rauhaukseen niitä nautiskeli ympäri aluetta. :)

  4. Kaukokaipuun Nella
    | Vastaa

    Ihan alkuun: mä niin tykkään tästä uudesta blogista, nimestä ja meiningistä! Jes!

    Ja toisekseen, ihan superia, että festit sattuivat samalle ajankohdalle. :) Tuli ihan mieleen omat reissu Saksan Hurricane-festareille silloin joskus keväällä 2005. Oi niitä aikoja!

    • Anne
      |

      Kiitos Nella :) Mäkin tykkään tästä uudesta ”lookista”!

      Kävi kyllä tosi hyvä tuuri noiden festareiden kanssa!

  5. Mä en ole koskaan pitänyt festareista, mutta omat kokemukset sijoittuvatkin kokonaan Suomen sisälle Ruissiin ja muihin pariin vastaavaan. Ehkä munkin pitäisi kokeilla moista menoa jossain muualla. Seuraavaksi haluaisin tosin Oktoberfesteille :D

    • Anne
      |

      Mäkään en kyllä rehellisesti sanottuna ole mikään suuri festarifani, varsinkin jos festareille meno tarkoittaa jossain märässä ja kylmässä teltassa nukkumista (ei kiitos, menen mieluummin hotelliin). Ruissi on kyllä omasta mielestäni surkein ikinä järjestetty festivaali, joten suosittelen kokeilemaan esim. ulkomaisia festareita :D

  6. Noinhan se pitäis just mennä, että on rento meininki :) Festareita on tullut koluttua vaikka millä mitalla, varsinkin Suomessa. Nykyään kiinnostaa enempi pienet ”sala”festarit kun aiemmin tuli aina käytyä Ilosaaret, Provinssit ja Nummirockit….Ja sitten on päässyt reissun päällä käymään Belgialaisilla, Tanskalaisilla, Hollantilaisilla ja Latvialaisilla festeillä. Ainiin ja tietty siellä Saksan Wackenissa, mihin ei taidettu sentään osua samana vuonna :D ?

    • Anne
      |

      Ei oltu samana vuonna, meillä on vielä Wacken käymättä.. Jos oltaisiin oltu joskus siellä, niin ihan varmasti samaan aikaan teiän kanssa :’D

  7. Ekaks on pakko kertoa, että mulla on salainen hevimenneisyys… hihi. Ihan mahtavaa että pääsitte lopulta tuonne ja pääsitte sisään ilman ongelmia! Ja mä oon samaa mieltä noista Suomen rajoituksista. Vois vähän höllää juomakarsinoita ni olis kaikilla mukavampaa. Oon käyny Tuskassa ja muilla hevikeikoilla/festareilla lukuisat kerrat ja jengi on aina NIIN rentoa. Tykkään! Ja sit vielä lopuks… hevimies on hyvä mies! ;)

    • Anne
      |

      Voitais edes joku kerta kokeilla, mitä siitä rajoitusten löysäämisestä seuraisi. Saattaisi olla hyvinkin yllättäviä tuloksia, varsinkin kun ottaa huomioon viime aikaisen keskustelun mediassa ja palstoilla aiheesta.

      Ja hevimiestä en enää pois vaihda! :)

  8. […] kaupunki mukaan Kanadan reissuun. Kerran vuodessa kaupunki täyttyy tummanpuhuvasta väestä kun Heavy MTL-festivaali pärähtää käyntiin, mutta musiikkihermojaan voi hoivata myös muina vuodenaikoina […]

  9. […] Otettiin siinä sitten kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Montrealissa käytiin uintikisoissa ja hevifestareilla ja New Yorkissa kierreltiin Brooklynissä, sohvasurffattiin ja syötiin roskaruokaa. Kovasti mieli […]

  10. […] No, ei ruveta tarkasti luettelemaan mitä tapahtuu milloinkin, vaan tehdään pieni katsaus meidän kesän festarisuunnitelmiin. Tänä kesänä metallimusiikki kuljettaa meidät festaroimaan myös kotimaan ulkopuolelle pitkästä aikaa – viime visiitistä ulkomaan festareille onkin jo pari vuotta, kun oltiin Heavy Montrealissa. […]

Leave a Reply