Ihanaa kotimaan matkailua – blogiretki läntiselle Uudellemaalle

Julkaistu Kotimaa, Maailman makuja | 13

Viime viikonloppuna olimme Lumo matkailun ja Visit South Coast Finlandin järjestämällä tutustumisretkellä Länsi-Uudellamaalla. Lähdettiin Markuksen kanssa retkelle siitä syystä, että Länsi-Uudenmaan tarjonta on kiinnostanut meitä muutenkin jo pitkään. Kai senkin kanssa on sama virsi kuin kaiken muun – ei ole ollut vain aikaa lähteä tutkimaan, joten kas, tässä olikin vallan mainio mahdollisuus. Retken pääpaino oli tällä kertaa lähiruokatarjonnassa, mutta tämmöiselle herkkuperseelle sehän sopi vallan mainiosti. Kyllä siinä syömisen ohessa kerkeää muitakin matkailullisia huomioita kirjata muistiin. Meidän lisäksi mukana oli kolme muuta – kaksi ruokabloggaajaa, Timo (Habanerokitchen) ja Heli (Beach House Kitchen), mutta valitettavasti kolmannen henkilön blogi ei tullut meidän tietoomme, enkä oikein saanut juonesta kiinni oliko kyseessä edes bloggaaja ollenkaan (?) vai jollain muulla asialla. No, jokatapauksessa, oli virkistävää vaihtaa ajatuksia myös eri genren bloggaajien kanssa, meillä kun oli vähän erilaiset lähtökohdat ja näkökulmat päivän teemaan.

Päivän ensimmäinen etappi oli Sjundbyn jäätelö Siuntiossa. Paikka tunnetaan artesaanijäätelöistään ja maine on kerennyt kuulemma kiriä jo omaakin pitäjää pidemmälle siihen malliin, että jäätelökoneet saavat ruksuttaa yötäpäivää. Mikäs sen mukavampaa, kuin aurinkoisessa säässä pauhaavan kosken vieressä maistella aamiaisaikaan oikeista marjoista tehtyä jätskiä. Itse jäätelö”kioski” oli vanhassa viljamakasiinissa, Sjundbyn linnan vieressä. Jäätelö oli muuten ihan sairaan hyvää, enkä yhtään ihmette, jos sitä varten tullaan pidemmältäkin. Historian havinasta ja jäätelöstä pitäville ehdoton pysähtymispaikka jälkkärille, kun kesäaikaan ovat auki.

Nautittuamme jäätelöt ja juteltuamme Siuntion matkailutilanteesta tovin jos toisenkin, minibussi kuljetti meidät seuraavaan kohteeseen eli Westerby Gårdille. Ihana maalaisromanttinen majoitus- ja ravitsemusliike toimii vanhassa 1800-luvun kartanossa ja sen viereen rakennetussa uudemmassa majoitusrakennuksessa. Ihastuin paikkaan täysin – ja voisin kuvitella sen olevan nappivalinta esimerkiksi juhlien tai romanttisen viikonlopun viettoon.

Maalailin jo mielessäni pysähdystä tulevalla kesäreissullamme ihanissa Westerbyn kartanon maisemissa, mutta vaikka paikka oli aivan upea, yksi miinus siellä oli. Ei lemmikkejä! Luumun kanssa suomiretkeillessä tämä paikka jäisi siis valitettavasti väliin. Hotelleja varmasti sitoo tarkat säädökset eläinasiakkaista, koska allergisia on suojeltava ja hygieniasta pidettävä kiinni. Joskus kuitenkin toivoisin Suomeenkin tietynlaista avoimuutta ja vähän rennompaa otetta lemmikkiasiakkaiden suhteen niin ravintoloissa kuin majapaikoissa. Koiraystävällisyys on kuitenkin onneksi nouseva trendi ja eiköhän koiramatkailijoillekin ala pian löytymään enemmän palveluita myös Suomesta.

Seuraavaksi minibussi kurvasi Delitukun pihaan Pohjassa. Putiikki pursusi kaikenlaisia herkkuja ja tuli sellainen samanlainen fiilis kuin ulkomailla ruokakauppaan mennessä. Ruokakauppafiksaatioistahan on kirjoittanut matkabloggaaja jos toinenkin ja tuolla tukussa iski taas sellainen pakottava tarve hipelöidä kaikkia jauhopussukoita ja purnukoita. Delitukusta löytyy lähiruokatuotteita, kahvila ja grilliravintola Glöden. Voisin kuvitella tämän paikan olevan hyvä stoppi, kun matkailijana kiertää alueella ja haluaa ostaa ruokatuliaisia kotiin.

Kello näytti lounasaikaa, joten pääsimme herkuttelemaan reiluilla pihviannoksilla. Ai että, kyllä oli hyvää. Tälläisenä nykyään harvakseltaan lihaa syövänä lautasella levännyt possunlihakimpale oli tosin hieman liian iso vastus enkä kaikkea jaksanut syödä. Naapurissa istuvat ruokabloggaajat maiskuttelivat tyytyväisenä ja nyökkäilivät hyväksyvästi. Ilmeisesti nappivalinta siis. Ravintolan tarjonta on kovin lihapainotteista, mutta tiedustelin kuitenkin mikä mahtaa olla kasvisruokailijoiden laita. Vaikka listalta ei löytyisi kasvisruokaa, voidaan sellaisia kuulemma tukun antimia hyväksikäyttäen loihtia tarpeen vaatiessa. Hyvä uutinen kasvisruokailijoille siis.

Toinen hyvä uutinen onkin sitten olut- ja lihatuotteiden faneille: syksyllä Delitukussa/Glödenissä järjestetään Oktoberfest, jolloin olut virtaa ja makkara tirisee. Olimme ajatuksesta niin haltioituneita, että meidät varmaan löytää sieltä Markuksen kanssa.

Ensin kuvat, sitten vasta syödään

Pohjasta matka taittui Fiskarsiin, jossa lounas jatkui nokkoskeiton, makkaratuotteiden ja Rekolan panimon oluiden kanssa. Valitettavasti retkellä oli aika tosi kortilla, joten päivän toinen lounas jäi hyvin lyhykäiseksi – harmi! Paikka, jossa herkut olivat tarjolla, oli rannan tuntumassa ja ruoat valmistuivat kodassa tulella. Meitä isännöi hyvin sanavalmis nuori mies, joka edusti KD Adventuresia, elämyspalveluyritystä joka järjestää seudulla kaikenlaisia.. no, elämyksiä. Elämyscateringia (kuten meidän tapauksessamme) ja erilaisia aktiviteetteja luonnossa hillumisesta paintballiin ja niin edelleen.

Mitä enemmän pääsimme tutustumaan alueen yrittäjiin, en voinut muuta kuin ihmetellä sitä innokkuutta ja innovatiivisuutta mikä heistä puhkui ja loisti. Toinen asia mikä mieleeni juolahti oli, että miksei tämä paikka kuhise jo matkailijoita. Siis muitakin, kuin kiinalaisia turistibusseja. Miksei tämä ole jo kaikkien huulilla?! Kolmantena tietenkin ihmettelin, miksei me oltu jo käyty täällä. Onneksi se on nyt korjattu ja jo ennen päivän päättymistä kerettiin todeta moneen otteeseen, että uudestaankin tullaan aivan satavarmasti.

Länsi-Uusimaa ja sen matkailupalvelut sijaitsevat kuitenkin hyvin lähellä Helsinkiä, noin tunnin ajomatkan päässä. Helsingistä kestää Porvooseen,matkailijoiden keskuudessa erittäin suosittuun päiväretkikohteeseen, melkein yhtä kauan. Jostain syystä kuitenkin tuntuu, että tämä pieni läntinen helmi on jäänyt vielä taka-alalle, mutta alkaa nyt nousta ihmisten tietoisuuteen.

Kävimme iltapäiväsufeella Petris Chocolate Roomissa

Ravintolatarjontaa ei tosiaan vaikuttanut puuttuvan. Siinä mielessä potentiaalia erilaisten ruokamatkojen järjestämiseen voisi olla erittäin paljon ja samaa mieltä olivat myös muut bloggaajat. Eihän Länsi-Uusimaa kuulosta ehkä niin mediaseksikkäältä kuin viinimatka Italiaan, vaikka viinien maistelu onnistuukin – nimittäin Lohjalla. Voitteko uskoa?

Lohjansaaressa pääsimme vierailemaan Alitalon omenaviinitilalla ja kävimme pikaisesti heittämässä yläfemmat Ravanti Eventsin toimipisteellä naapurissa.

Ravanti Eventsillä tarjottiin lammas- ja kalapullia

Maalaistunnelmaa viinitilalla

Alitalon omenaviinitilalla valmistetaan omenoista ja marjoista viinejä. Maistelimme muutamaa laatua ja valkoherukasta valmistettu viideri (ei voi sanoa siideri, koska siinä ei ole omenaa) oli verrattavissa jumalten nektariin. Kannatti siis taas lähteä pois kotoa ja tutustumaan uusiin paikkoihin, en ollut moista aiemmin maistanut ja olisi harmittanut, jos olisi jäänyt maistamatta! Viinitilalla on myös pieni puoti, josta tilan tuottamia juomia voi ostaa mukaan. Ihme, ottaen huomioon Suomen vapaamielisen alkoholipolitiikan. ;)

Koko päivän sää oli ollut ihanan aurinkoinen ja lämmin, mutta viinitilavierailun aikana veti pilveen kuin sopivasti ennen päivän viimeistä pysähdystä – Cafe Lauria Lohjan keskustassa. Oli aika vetäytyä sisälle tunnelmalliseen kahvilaan, joka muuten on koiraystävällinen, kuten saimme heti sisään tullessa huomata kun koira-asiakas tervehti meitä iloisesti. ”Meillä tarjoillaan ensiksi koirille!” totesi paikan omistaja, kun rapsutin koiraa.

Cafe Lauri huokui sellaista eurooppalaista, tyylikästä kahvilakulttuuria, jota meillä Suomessa ei juuri ole. Vaikka sisustus oli fiiniä ja tarjoilijoilla siistiä päällä, ei itselle tullut sellainen olo, että tilillä olisi liian vähän rahaa tähän seuraan. Lämmin tunnelma oli vastaanottavainen ja ystävällinen. Saimme maistella kakkua ja juoda kupposet kuumaa, ennen kuin lähdettiin ajelemaan kohti Helsinkiä. Cafe Laurista erikoisen tekee myös se, että kaikki tarjolla olevat tuotteet tehdään itse. Omistajat tekevät pitkää päivää kahvilan eteen, mutta toisaalta persoonallisia ja asiakaslähtöisiä paikkoja kaivataan näinä aikoina, kun isot ketjut yrittävät vallata alaa.

Länsi-Uusimaa näyttäytyi ainakin meille erittäin monipuolisena kohteena. Jo pelkästään ruokaa rakastaville sieltä löytyy vaikka mitä! Entäs sitten kaikki muu? Kulttuuri, luonto, nähtävyydet – niihin emme tällä kertaa tutustuneet sen enempää, mutta kipinä jäi, jonka perässä varmasti lähdemme pian katselemaan mitä muuta tarjottavaa alueella olisi kuin ulkomailta Suomeen tuleville matkailijolle että kotimaisille suomiretkeilijöille.

Lisää Markuksen ottamia kuvia päivästä voi katsella täältä. Instagramista kannattaa myös tutkailla, mitä nähtävää Länsi-Uusimaa tarjoaa #visitsouthcoastfinland -tägillä!


 

Päivä läntisellä Uudellamaalla oli Visit South Coast Finlandin ja Lumo matkailun järjestämä, bloggaajille maksuton retki.

13 Responses

  1. AnskuBcn
    | Vastaa

    Voi kun tämä reissu olisi kiinnostanut, kun tuo Lohjan seutu on jokaisen Suomen reissuni vakikohde, mutta aika kuluu siellä aina siskojen ja muiden sukulaisten kanssa. Tytyrin kaivos taitaa olla ainoa käyty ”turistikohde” ja olen myös Cafe Laurissa joskus käväissyt. Olisi varmasti vaikka mitä nähtävää ja tekemistä! Ehkä ensi kesänä, kun kerrankin olen pidemmän aikaa Etelä-Suomessa :)

    • Anne
      |

      Ehdottomasti kannattaa suunnata tutustumaan syvemmin seutuun! Tosi monipuolisesti tuntui löytyvän kaikille kaikkea. Olin itse tosi positiivisesti yllättynyt! Kyllä kotimaassa reissaaminen on välillä vaan kanssa niin mukavaa :)

  2. Olipa kivasti kirjoitettu ja kauniit kuvat! Oma stoori ja näkökulma tulossa vasta ensi viikolla. Kyllä tuolta reissulta tuli monta uutta kohdetta jonne reissataan päivätripille tulevana kesänä. Rentoa kesän odotusta & matkarikasta vuotta!

    • Anne
      |

      Jään odottelemaan sun juttua. :) Linkkaan sen tähän postaukseen sitten myös!

      Yllättävän paljon antoi tuo reissu ja heräsi entisestään mielenkiinto Fiskarsin ympäristöä kohtaan. Koiran kanssa varmasti lähdetään mekin seikkailemaan tuonne suunnalle, toivottavasti pian! :)

  3. Tuo alue on kyllä todella kivaa ja siellä on kiva retkeillä (varsinkin kesäisin). Me käydään usein Westerby Gårdissa syömässä kun tulen Suomeen käymään, siellä on aivan loistavaa ruokaa, kiva tunnelma ja aina ystävällinen palvelu joten toivon että ihmiset löytäisivät paikan (vaikka olenkin samaa mieltä kanssasi noista koirasäännöstelyistä)!

    • Anne
      |

      Joo, sellaisen käsityksen sain, että heidän ravintola on tosi hyvä! :) Keittiömestari maistatutti meillä härkätartaria.

  4. Muutama vuosi sitten olin ystäväni häissä juuri tuolla Westerby Gårdissa. Oli kyllä niin romanttinen ja tunnelmallinen paikka nimenomaan häiden kaltaisiin juhliin!

    • Anne
      |

      Joo, ehdottomasti. Muutenkin kesällä varmaan tosi kiva ihan vaan majoittumiseenkin :)

  5. Tuo Fiskars on muakin kiinnostellut, mutta ei ole ainakaan vielä tullut siellä käytyä.

    Heitin sulle matka-aiheisen Liebster Award -haasteen, vastaile jos ehdit! Löytyy täältä: https://discoveringsunbeams.wordpress.com/2015/05/27/matka-aiheinen-liebster-award-ja-kuvia-kreetalta/ :)

    • Anne
      |

      Kannattaa kyllä lähteä. Ehdottomasti vierailun arvoinen suomiretkikohde :)

      Kiitos! Pitääkin yrittää viikonlopun aikana vastailla tuohon tai viimeistään ensi viikolla :)

  6. Kiteytit hyvin ajatuksen siitä, miten lähelle tuntuu olevan kovin pitkä matka. Palo maailmalle on kova, mutta kuinka paljon kaikkea ihanaa olisi ihan lähellä.

    • Anne
      |

      Aina kun ajatukset suuntaa niin kauas, ei huomaa, mitä kaikkea läheltäkin voi löytyä :)

  7. […] lukemassa, Metallia matkassa -blogin taidokas ja upeita kuvia täynnä oleva matkakertomus löytyy täältä ja Habaneron kitchenin hauskasti kirjoitetun, informatiivisen paketin voi lukea […]

Leave a Reply