Kohti valmistumista ja sen yli

Julkaistu Blogiyhteistyö, Matkailuala, Opiskelu | 16

Aloitin muutama viikko takaperin 3. lukuvuoteni Haaga-Heliassa, Porvoon campuksella, matkailualan opinahjossa. Tämä vuosi poikkeaa kahdesta aiemmasta sillä tavoin, että emme enää opiskele ryhmässä vaan jokainen on lähtenyt omille teilleen – esimerkiksi vaihtoon, työharjoitteluun, tekemään opinnäytetyötä. Mulla on enää muutama kurssi jäljellä, jotka suoritan kevään aikana samalla kun teen opinnäytetyötä. Tarkoituksena on saada kesään mennessä hommat sillä tavalla pakettiin, että voin pyhittää vuoden toisen puoliskon työharjoittelulle. Katse on hitsaantunut jo tammikuuhun 2016, jolloin oletan piteleväni papereita kourassa ja lähteväni juhlistamaan valmistumista jonkun reissun merkeissä.

Nyt tuntuu myös aika hurjalta, että olen edennyt opinnoissa jo näin pitkälle – olen viittä vaille valmis matkailualan ammattilainen. Alavalinta on tuntunut oikealta ja intohimo sitä kohtaan kasvaa kasvamistaan.

Tässä tulen viettämään paljon aikaa tämän kevään aikana..

Siitä on pian 3 vuotta, kun laitoin ensimmäisen kerran hakupaperit korkeakouluopintoja varten vetämään. Oltiin parhaillaan Intiassa Goalla ja mietin, mitä hittoa sitä oikeasti tekisi elämällään. Ajatus matkailualan opiskelusta oli pyörinyt päässä jo tovin jos toisenkin, joten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja laittaa hakupaperit eteenpäin.

Ensimmäinen kerta oli huti. Hain ykkösenä Lahteen. Toisena oli Jyväskylä ja Porvoo vasta kolmantena vaihtoehtona. Menin pääsykokeisiin takki auki, juuri puolen vuoden reissulta ruskettuneena palanneena ja täysin varmana siitä, että opiskelupaikan saaminen on ihan läpihuutojuttu. Kun sitten kuukautta myöhemmin postiluukusta putosi ohut kirjekuori, harmitus oli suuri. Sain kuitenkin kerättyä rohkeutta ja hain heti syksyllä uudestaan, tällä kertaa pelkästään Haaga-Heliaan ja Porvooseen. Pääsykokeet olivat synttäripäivänäni ja olin prepannut itseäni haastattelutilannetta varten kunnolla. Opiskelupaikka irtosi, reippailla pisteillä ja sitten vaan jäin odottamaan, miltä se opiskelu melkein 5 vuoden tauon jälkeen taas tuntuisikaan. Elämälleni oli löytynyt jonkinlainen suunta!

Kahvitauolla Alexanderplatzilla Berliinin opintomatkalla

Pitkään työelämässä olleelle opiskelujen aloittaminen oli pieni shokki – tulot putosivat, kouluhommia ei pystynyt jättämään töiden tavoin työpaikalle, vaan opiskeltava oli myös paljon vapaa-ajalla ja tietysti Haaga-Helian ryhmä- ja projektipainotteiset opiskelumetodit jatkuvine esityksineen tuntuivat aluksi vierailta ja ehkä vähän ahdistaviltakin. Puhumattakaan niistä hirveistä raportointiohjeista, jotka pitäisi muka sisäistää. Joskus sitä mietti, että onko tämä ollenkaan minua varten.

Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, kellossa on kuitenkin jo ihan erilainen ääni. Vaikka välillä opiskelu on ollut rankkaa, on se antanut enemmän kuin ottanut. Projektit ovat olleet työelämälähtöisiä, joista on ollut toimeksiantajille oikeaa hyötyä sen sijaan että hommia tehtäisiin vain omaan lukuumme. Viime vuonna olin mukana tekemästä tutkimusta mm. Finnairille. Kokemusta työelämää varten on voinut kartoittaa siis jo opintojen aikana.

Jatkuva luokan edessä seisominen, milloin mitäkin esitelmää pitämässä, on tuonut tähän ennen niin arkaan ja esiintymiskammoiseen pieneen ihmiseen sitä itsevarmuutta mitä tuolla kovassa bisnesmaailmassa tarvitaan. No, kyllä mua vieläkin esiintyminen jännittää, ketäpä ei – mutta kannustavat kommentit ohjaajilta ja opiskelutovereilta ovat kyllä ehdottomasti lisänneet itsevarmuutta lavalle menemiseen!

Matkailusta ja sen ilmiöistä kiinnostuneena kurssit ovat lisänneet tietotaitoani erilaisten aihepiirien ympärillä. Tänä keväänä teen 12 opintopisteen kurssia kestävästä matkailusta. Ei se helppoa tule olemaan, mutta varmasti mielenkiintoista. Matkabloggaaminen on tukenut opintojani, samoin kuin opinnot tätä touhua. Monet koulussa käsiteltävät aiheet ovat herättäneet inspiraation pulista niistä tänne blogiinkin. Kävin vuosi sitten myös bloggaamiskurssin, josta oli yllättäen todella paljon hyötyä vaikka olinkin jo vuosia bloggaamista harjoittanut. Monipuolinen kurssivalikoima mahdollistaa itseään kiinnostavien kurssien valitsemisen ja kurssit käyvät hyvin yhteen alan trendien ja muiden kuumien aiheiden kanssa. Kursseja kannattaa tietysti valita myös omaa urakehitystään ajatellen!

Haaga-Helialla on hyvät kontaktit yritysmaailmaan, joten opiskelijoillakin on mahdollista verkostoitua ja tarttua mahdollisuuksiin jo opintojen aikana. Koulukavereiden kanssa kannattaa pitää yhtä, sillä ken on kontaktissa johonkin juttuun, hyötyy siitä usein moni muukin. Nykyisen työpaikkani ja toimeksiannon opinnäytetyötä varten järjestin pitkälti koulussa hankkimieni kontaktien kautta. Erilaiset tapahtumat, workshop-päivät yms. joita koulussa järjestetään, ovat myös hyviä mahdollisuuksia opiskelijoille käydä tunkemassa jalkaa oven väliin ja vaihtamassa käyntikortteja.

Matkailualasta kertovat uutiset ovat usein kurjaa luettavaa. Töitä ei ole, kaikki menee huonosti. Aina silloin tällöin olen kokenut itseni voimattomaksi tätä maailma vastaan, ja miettinyt, tuleeko minusta yhtään mitään. Onneksi, ONNEKSI, koulussa ollaan oltu ajan tasalla alan muutoksista, opiskelijoita ohjataan oma-aloitteisuuteen, innovatiivisuuteen ja ennen kaikkea kannustetaan eteenpäin. Ohjaajat rohkaisevat tekemään sitä omaa juttua ja auttavat, kun apua tarvitaan. Tulevaisuus on toki aina epävarma, sillä eihän kukaan voi ennustaa, mitä tuleva tuo – mutta opiskelun, erilaisten projektien, opintomatkojen ja kontaktien myötä tulevaisuus näyttää kuitenkin aika paljon valoisammalta mitä se ennen opiskeluja oli. Ihmiset eivät myöskään ole lopettamassa matkailua, vaikka kivijalkamatkatoimistot eivät enää ole ehkä se kannattavin bisnes. On meistä, tulevaisuuden ammattilaisista kiinni, kuinka me vastaamme asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Rooma oli ihana kohde opintomatkalle!

Joten tässä sitä nyt ollaan, opintoja viimeistelemässä. Kevään suurin projekti itselleni on varmastikin opinnäytetyö. Se tulee vaatimaan paljon hikeä ja kyyneliä, mutta uskon selviäväni siitä kunnialla. Muut kurssit joita teen ovat myös melko laajoja ja vaativat (pitkien) raporttien kirjoittamista, joten tulen istumaan tietsikallani hyvin pitkälti seuraavat kuukaudet. Olen lainannut puoli kirjastoa ja pieni kirjoituspöytäni meinaa hukkua kirjoihin ja teekuppeihin. Kuitenkin nyt on enää niin pienestä kiinni valmistuminen, että se motivoi entisestään tekemään ja auttaa jaksamaan.  Vaikka alussa koulussa istuminen hirvitti, olen nyt enemmän kuin tyytyväinen, että lähdin mukaan tähän seikkailuun – sen ansiosta tulen nimittäin vielä kokemaan monia muitakin seikkailuja tulevaisuudessa.

Postaus toteutettu yhteistyössä Haaga-Helian kanssa. Kiinnostuitko opiskelusta Haaga-Heliassa? Tutustu lisää täällä!

Klikkaa itsesi myös Haaga-Helian somekanaville: Facebook, Twitter, Instagram ja Youtube

16 Responses

  1. Mari / Sunset and fridays
    | Vastaa

    Täällä sama viimeinen rutistus menossa ja joulukuussa pitäisi olla paperit taskussa, jännää! On myös hauska miten motivaatio on tehnyt hurjan nousun kun on niiiiin lähellä valmistumista :-D

    • Anne
      |

      Tsemppiä sullekkin! Joo, tässä vaiheessa ei kyllä kannata enää jäädä töpeksimään vaan parempi ryhtyä hommiin ja hoitaa homma kunnialla loppuun :) Itsellä kyllä onneks alusta asti on ollut suht hyvä motivaatio hoitaa koulu loppuun, kun löytyi mielenkiintoinen, itselle sopiva ala ja rahanahneudessaan haluaa koulun pois alta että pääsee kiinni työelämään mahdollisimman nopeasti. Opintopisteillä kun ei makseta asuntolainaa pois :P

  2. jonahi
    | Vastaa

    Vimeiset metrit amkissa meneillään täälläkin. Mulla on kyllä vähän sellanen olo että tässäkö tää nyt oli, voisin jatkaa opiskelua vielä tänkin tutkinnon osalta :D No olis sinne töihinkin joskus kiva päästä.
    Energiaa opparin tekoon! Saako udella aihevalintaa?

    • Anne
      |

      Kiitos! Mä teen sellaisen minimatkaoppaan yhteen mobiilisovellukseen. Siitä tulee kyllä sitten myöhemmin keväällä lisää tänne blogiin, jahka se valmistuu :)

      Kyllähän sitä opiskelua varmaan jatkaisi mielellään, jos on tarpeeksi mielenkiintoinen aihe, ja töihin meneminen ei onneksi kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi opiskelu lopettaa – oppia ikä kaikki, eikös se sanonta niin mene :) Kaikenlaisia kursseja voi tehdä vaikka avoimen puolella, ja varmaan kannattaakin, jos esim. tähtää vielä ylempään korkeakoulututkintoon! Itse en kyllä vielä ole miettinyt niin pitkälle.. Hoidetaan tää eka korkekoulututkinto nyt ensiksi pois alta :D Ja tsemppiä sullekkin loppurutistukseen!

  3. Sanna Wallenius
    | Vastaa

    Tsemppiä Anne! Ja iso peukku sille, että oot jaksanut satsata opintoihin. Mä innostuin aikoinaan niin työelämästä, että jäin sille tielleni ja kaikki jäi kesken. :-)

    • Anne
      |

      Kiitos Sanna :) Huh, toi on kyllä paha, jos pääsee kesken opintojen jo kovasti kiinni työelämään, houkutus palata koulun penkille viimeistelemään opinnot kun ei ole kovin suuri. Onneksi nykyään on kaikenlaisia vaihtoehtoja ilta- ja etäopinnoista, että opintojen suorittaminen ei automaattisesti tarkoita päiväopiskelua vaan sitä voi tehdä myös töiden ohella! Jos en olisi päässyt päivälinjalle tokalla hakukerralla, olisin varmaan lähtenyt iltapuolelle töiden ohella opiskelevaksi.

  4. Hurjasti onnea jo etukäteen, koska aika tulee menemään niin nopeasti ja ennen kun huomaatkaan paperit on kourassa! Mulla on tätä koulua vielä tässä jäljellä ja työt sitä vähän hidastavatkin, mutta kyllä mulla on kans luottoa, että matkailualalla työllisyys on meistä itsestä kiinni. Tsemppiä!

    • Anne
      |

      Kiitos ja tsemppiä sullekkin! Kyllä tää kevät pitää aika kiireisenä (myös koulun ulkopuolella) ja vuosi vierähtää varmasti nopeasti – pitääkin olla siis tarkkana, että saa oikeasti kaiken tehtyä ja pakettiin kuten tarkoituksena on! :)

      Nykypäivänä työmarkkinat on niin muuttuneet ja perinteisiä vakkarityöpaikkoja loppuelämän pituisilla työsopimuksilla tuskin enää irtoaa. En kyllä tiedä, kuka sellaista enää edes hakeekaan! Matkailuala muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, joten siinä samassa kun vanhat matkatoimistotyöpaikat vähenevät, tilalle tulee uudenlaisia työnkuvia. Kyllä siellä kaiken teknologian ja nettiin siirtymisen takana kuitenkin tarvitaan aitoja ja osaavia ihmisiä. Toki tulijoita on varmaan enemmän mitä paikkoja, mutta matkailualassa on myös se hyvä juttu että kyseessä on kansainvälinen ala ja jos osaamiselle ei löydy kotimaasta töitä, saattaa sitä löytyä jostain sen rajojen ulkopuoleltakin. Kunhan siis itse on aktiivinen, eikä jää kotiin odottamaan että työpaikka tippuu nenän eteen. Yritän ainakin olla itse positiivinen tämän asian suhteen..:D

  5. Tsemppiä opintojen loppurutistukseen! Olen varma, että hyviä hommia löytyy! Itselläni on tarkoitus ottaa paperit H-H:n liiketaloudesta vuodenvaihteeseen mennessä. Sitten täysillä työelämään kahden tutkinnon voimalla, ellei… ellei sitten blogi vie mukanaan. :)

    • Anne
      |

      Kiitti Panu :) Noniin, nyt kova loppurutistus sullakin sitten edessä! Aika näyttänee, mihin suuntaan urakehitys sitten lähtee :)

  6. Kiva juttu Anne! Tästä tulikin mieleeni, että kun tein äsken lehtikirjoituskurssin harjoitustyönä tuon yhden henkilöhaastattelun Albinasta, joka siis jo toimii matkailualalla, niin sitä tehdessäni oli jo mielessäni, että olisi mielenkiintoista tehdä joku juttu matkailualan opiskelijasta, etenkin kun joku vielä kommentoi tuota haastatteluani, että olisi kiva lukea lisää tämän tyyppisiä juttuja. Miten olisi Anne, suostuisitko haastateltavakseni tällaiseen henkilökuvaan matkailualan opiskelijasta? Ajankohta jossain vaiheessa maaliskuussa, nyt olemme loppukuun reissussa. Puhelimitse – tai jos yhteinen aika ja paikka löytyisi, niin ihan tapaamisena.

    • Anne
      |

      Suostun mielelläni! Me ollaan maaliskuun loppupuolisko myös reissussa, että sitä ennen pitäisi varmaan järkätä. Laitellaan viestiä suuntaan ja toiseen ja sovitaan tästä tarkemmin :)

  7. Tsemppiä viimeiseen rutistukseen! Muistan kun alkuaikoina voivottelit juuri noita asioita mitä tähän kirjasit, mutta hyvä, että nyt tuntuu oikealta valinnalta. :-)

    Mä olen miettinyt että hakisin ensi vuonna Haaga-Heliaan ylempään ammattikorkeakouluun. Haluisin käydä sen ylemmän amkin englanniksi, niin ilmeisesti siellä Pasilassa olisi matkailualaa tarjolla. Toivottavasti kaikki menee suunnitelmien mukaan. :-)

    • Anne
      |

      Kiitos :) Tunnelin päässä on alkanut vihdoin näkyä valoa :D

      Mä olen opiskellut Porvoossa, joten en Pasilan tarjonnasta niin tarkalleen tiedä, mutta mun mielestä siellä on ollut sitä matkailun liikkeenjohtoa. 50 State Puzzle-Ulla opiskelee siellä, sun pitää kysyä siltä lisäinfoa tuosta liikkeenjohdon puolesta :) Hae kuitenkin ihmeessä, Haaga-Heliassa on mukavaa! :D

    • Ulla
      |

      Tää oli tosi kiinnostava postaus, kiitos siitä! Tuo oli erityisesti niin hyvin sanottu ”Aina silloin tällöin olen kokenut itseni voimattomaksi tätä maailma vastaan, ja miettinyt, tuleeko minusta yhtään mitään.” I feel you. Välillä tuntuu, että on liikaa vaihtoehtoja ja välillä tuntuu onko niitä sittenkään ollenkaan ja kaikkea siltä väliltä. Mulla vasta opiskelut ekaa vuotta joten onneksi on aikaa ettiä omaa juttuansa mutta onhan sitä valmistumisen jälkeenkin toisaalta.

      Ja Lotan kysymykseen, Pasilassa on tosiaan master-ohjelma englanniksi turismi-alasta ja sinne ei ole edes kovin vaikea päästä tilastollisesti, kun vaan on hakukelpoinen (eli kolme vuotta työkokemusta valmistumisen jälkeen). Hakuaika on parhaillan käynnissä! T. hakutoimiston täti ;)

      Tässä vielä linkki: http://www.haaga-helia.fi/en/education/master-degree-programmes/degree-programme-tourism?userLang=en

    • Anne
      |

      Kiitos Ulla tästä :)

      Tuntuu että tää elämä on yhtä vuoristorataa näiden fiilisten suhteen. Yhtenä päivänä oon jo valloittamassa maailmaa, seuraavana tuntuu, ettei mistään tuu taas yhtään mitään. Mutta kai se kuuluu tähän ikään ja itsensä etsimiseen.. (?) :D Ehkä sitten joskus 4-5 kymppisenä voi ruveta huokaisemaan helpotuksesta, että kyllä asioilla on tapana aina järjestyä ;)

Leave a Reply