MetalDays 2016 – viikon heviloma Sloveniassa

Julkaistu Eurooppa, Festarireissut, Metallia matkassa, Slovenia | 34

Sloveniassa järjestettävä metallimusiikin festivaali MetalDays (aiemmin MetalCamp) kerää vuosittain yli 10 000 hevitukkaa viikoksi keskelle kauneinta vuoristomaisemaa Tolminiin, Soca-joen äärelle. Parina vuotena Facebookissa kuvamateriaalia ihasteltuamme päätettiin, että nyt olisi aika laittaa päivät kalenteriin ja napata liput takataskuun, sillä kyseesä vaikutti olevan aika hemmetin hyvä festari. Noin miljoona bändiä, auringonpaistetta, kristallinkirkasta vettä, kuumia hevimuijia ja -äijiä sekä maistuvia virvokkeita - hevirantaloma Sloveniassa, täältä tullaan!

Aikataulusyistä päätimme lentää Venetsiaan ja mennä sieltä festaribussilla MetalDaysiin ja takaisin. Vaihtoehtona olisi myös ollut shuttlebussi, mutta näin kahdestaan matkustaessa hinta oli sama kuin isossa bussissa, joten valkkasimme sen. Myös ihan siitä syystä, että festaribussissa olisi varmasti tunnelmaa. MetalDaysin tarjoama bussi oli tosin vähän kallis (90 € / lärvi menopaluu), mutta ajattelimme siinä säästyvän mukavasti vaivaa.

Lento laskeutui Marco Polon kansainväliselle lentoasemalle aamulla ja odottelimme bussin lähtöä kentällä muutaman tunnin. Ongelmaksi kuitenkin muodostui se, kun kukaan ei tiennyt, mistä bussi kentältä lähtee. Varausvahvistukseen ei nimittäin oltu kirjattu bussin lähtöpaikkaa sen tarkemmin. Lisäksi puoli kenttää oli rempassa, joten oli vähän sekavaa, mistä kyytiin päästäisiin. Onneksi varausvahvistuksessa olleesta numerosta vastattiin ja he sentään selvittivät, mistä bussi lähtee.. vaikka sitä olettaisi, että lipun myynyt taho osaisi vastata kysymykseen asiaa erikseen selvittämättäkin! No, törmäsimme kentällä muihin festaribussiin menijöihin ja yhdessä haahuilimme etsimässä lähtöpistettä. Lopulta oikea paikka - eli bussien parkkis - löytyi, mutta puolet bussiin tulevista oli vielä kateissa (samasta syystä). Bussin lähtö lopulta viivästyi reilulla tunnilla. Asiaa olisi voinut kieltämättä helpottaa se, että varausvahvistuksessa olisi ollut merkattuna selkeä lähtöpaikka lentoasemalta. No, lopulta kaikki olivat kasassa ja bussi nytkähti liikenteeseen.

Matka Venetsiasta Tolminiin festivaalialueelle yhden pysähdyksen taktiikalla kesti pari, kolme tuntia. Myöhästymisestä huolimatta olimme perillä ihan ihmisten ajoissa. Siitä sitten alkoikin taas seuraavat vaikeudet, kun rannekkeiden vaihdossa oli epäselvyyksiä. Mulla oli pressipassi ja Markuksella normaali lippu, eikä niitä TIETENKÄÄN voinut vaihtaa samassa pisteessä. Pääportilla, johon bussi meidät jätti, vaihdettiin vain 1, 2 ja 3 päivän lippuja (mikä järki??) ja muilla oli omat paikkansa. Pressipassit piti hakea jostain helvetin mäen päältä, minne työntekijät minut viittoivat ja pyörin kuin pieru saharassa etsimässä pistettä, koska missään ei ollut mitään kylttejä. Markuksen sen sijaan piti mennä "metsään" vaihtamaan ranneke. Kukaan ei vain kertonut, missä helvetin metsässä se pitää vaihtaa. Aaarghhh! Oltiin hikisiä, janoisia ja väsyneistä eikä kukaan tuntunut osaavan antaa selkeitä ohjeita missä mikäkin lippu pitää käydä vaihtamassa rannekkeeksi. Alueella ei myöskään ollut juuri mitään kylttejä tai karttaa saatavilla, josta olisi selkeästi nähnyt, mistä löytyy oikeat pisteet minkäkin lipun vaihtoon.

Parin mental breakdownin ja suutuspäissään pellolle viskatun rinkan jälkeen meillä oli molemmilla oikeat rannekkeet paikoillaan ja enää jäljellä oli vain yksi tehtävä - paikantaa meidän englantilaiset kaverit (jotka olivat saapuneet jo aiemmin) silmänkantamattomiin jatkuvasta telttamerestä. Onneksi kaverit löytyivät pian, teltta saatiin pystyyn, sandaalit jalkaan ja viinipullo kouraan - loppu hyvin, kaikki hyvin ja festarointi voisi alkaa.

Me saavuttiin alueelle sunnuntaina, mutta osa oli tullut jo aiemmin. Bändit aloittaisivat maanantaina, joten ekana iltana lähinnä juopoteltiin vaihdettiin kuulumisia kavereiden kanssa leirissä ja kävimme kylällä parissa kuppilassa. Rojahdettiin rättiväsyneinä, mutta tyytyväisinä, uudelle reissua varten hankitulle ilmapatjalle teltan uumeniin pitkän päivän jälkeen. Täällä sitä oltaisiin sitten seuraava viikko!

metaldays 2016, metaldays, metalholiday, metaldays festival bus

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metaldays camping site, campsite

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, campsite, metaldays camping

Eka aamu ei valjennut hirveän aurinkoisena. Aamupesulle lähtiessäni sain nimittäin kohdata jokaisen festivaalikävijän inhokkiaiheen - tavaraa tursuvat bajamajat. Ajattelin, että miten ihmeessä selviän koko viikon kakkavuorien kanssa. Suihkustakin olisi varmaan turha haaveilla.

Onneksi MetalDays kuitenkin tarjosi meille kermaperseille edes astetta paremman tavan hoitaa aamutoimet - "suihkurannekkeella" (10 € / koko viikko) pääsee käyttämään lämmintä suihkua ja vesivessoja. Myös kertamaksulla (2 € / kerta) onnistui näiden fasiliteettien käyttäminen. Ulosteen peittämä bajamaja ei siis tulisi olemaan riesana koko viikkoa, huh. Alueella oli suihku- ja vessakontteja vain kahdessa paikkaa, mutta pahimman aamuruuhkan hälvettyä niihin pääsi aika usein jonottamatta. Kovanahkaisemmat peseytyivät kylmissä suihkussa lähellä varsinaisen alueen sisäänkäyntiä tai Soca-joen virkistävässä noin +10 asteisessa vedessä. Mieli alkoi mukavasti kirkastumaan, kun pääsi suihkuttelemaan itsensä taas elävien kirjoihin ja laittamaan bikinit päälle - MetalDays ei nimittäin ole pelkkä hevifestari keskellä peltoa, vaan viikon pituinen hevilomareissu. Ennen illan musiikkitarjontaa hevikansa laittaa uikkarit jalkaan ja kerääntyy joelle mitä erikoisempien kelluntalaitteiden ja olutkassien kanssa nauttimaan virkistävästä uimisesta sekä kaljakellunnasta.

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, soca river

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, soca river

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, soca river

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, soca river

Päivät toistivat pitkälti samaa kaavaa - aamulla ylös ajoissa (koska aurinko alkoi porottamaan jo kasin aikaan niin ikävästi, ettei teltassa pystynyt enää nukkumaan), aamupalat naamariin, aamutoimet, joelle, lounas ja leiriin vaihtamaan kuteita, festarialueelle bändejä katsomaan, ja lopulta nukkumaan siinä puolenyön maissa. Ohjelmaahan olisi riittänyt aamuun asti ja toisaalta aamu- ja iltapäivisin festarialueen rannalla oli tarjolla joogaa, metallijumppaa (kyllä - moshauskin voi olla liikuntaa), taideworkshoppia ja ties mitä. Yksi vihkimistilaisuuskin kerettiin ohimennen nähdä. Aamupäivän kuumuus tosin ajoi meidät aina joen tuntumaan - heavy metal workout ei +35 asteen helteessä kuulostanut pienissä näivetyksissä hirveän houkuttelevalta.

Bändejäkin tuli katseltua ihan kiitettävästi ja niitähän riitti, jokaiseen makuun. Erityisesti mieleeni jäi tiukkaa rässiä tykittävä Battlecross Jenkeistä, venäläinen folk metal -bändi Arkona, Brasilian timantti NervoChaos mahtavalla naiskitaristillaan, mongolialainen Nine Treasures ja vanhat suosikkini Dying Fetus, Exodus sekä Gama Bomb, jonka keikan moshasin alusta loppuun (ja lopulta uskaltauduin jopa circle pittiin).

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, dying fetus

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, nervochaos, brasilian metal

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, metalheads, moshing

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, exodus

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, skyforger, metalheads

Festarit itsessään tarjosivat paljon ohjelmaa, mutta lisäksi Tolminin ympäristössä oli mahdollista käydä patikoimassa tai vaikka varjoliitelemässä. Tällä kertaa meidän reissu oli hyvin festarialuepainotteinen, mutta voisin kuvitella, että jos oltaisiin yövytty hotellissa, olisi muitakin aktiviteetteja tullut kokeiltua enemmän.

MetalDaysin festarilue koostuu järjettömän isosta leirintäalueesta ja itse lava-alueesta, joka jakaantuu kolmeen osaan: päälavan alueeseen (heti sisäänkäynnillä), kakkoslavaan ("metsälavaan") sekä ranta-alueeseen. Lisäksi leirinnän ja lavojen sisäänkäynnin välillä on ns. Slovenian Village ja alue, josta löytyy kojuja, ruokaa, infopisteet, kylmät suihkut ym. tarvittavat.

Ruokaa on toki saatavilla myös lavojen läheisyydestä ja ranta-alueelta. Isoin ja positiivisin yllätys festarin ruokatarjonnassa olikin kasvisruokavaihtoehtojen (erityisesti vegaanisten) saatavuus! Melkein joka kojulla oli jotakin vegaanista ja osassa ei muuta tarjoiltukaan. Tästä hiton iso käsi festarin järjestäjille! Uskon, että kasvisruoan saatavuus liittyy siihen, että MetalDays yrittää olla mahdollisimman ekologinen festivaali. Hintataso ruoka- ja juomapuolella oli myös mielestäni kohtuullinen. Sapuskaa sai noin 5-8 eurolla ja huurteisen 3 eurolla - tosin leirintäalueen kaljakojuissa kylmän olusen sai jopa eurolla. Budjetti alueella syöpötellessä ja juopotellessa pysyi varsin kohtuullisena, kun 2 desiä vinettoakin maksoi vain 2 euroa. Tosin kallistahan se on tietysti jos vertaa siihen, että "festarikaupasta" eli kylällä olleesta Hoferista sai 5 litran tonkan pöytäviiniä 5 eurolla. Alueella oli myös käytössä panttisysteemi, eli palautetusta mukista sai rahaa takaisin. Tosin miten tämä oikeastaan toimi, jäi meille hieman mysteeriksi. Jokainen pystyi palauttamaan vain sen verran pantteja, mitä oli juomia ostanut, eli mukeja ei voinut kuljeskella keräilemässä ympäriinsä, mutta silti tuntui, että oli jotenkin onnistunut tekemään väärin mukien kanssa! No, ei otettu ressiä siitä liikaa. MetalDaysissa oli myös käytössä ns. PayCard, eli muovinen kortti, jolle ladattiin rahaa ja sitä käytettiin kaiken maksamiseen alueella. Tämä oli oikeastaan todella hyvä systeemi, sillä se nopeutti palvelutilanteita huomattavasti, kun ei tarvinnut kaivella roposia lompakosta ja käsitellä rahaa. Kortin sai ladattua omassa pisteessään, joita oli riittävästi alueella.

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, festival food

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, festival food, vegan food

Varsinainen festivaalialue oli sen verran pieni, että kahden lavan välissä liikkuminen oli nopeaa. Bändejä oli koko aika molemmilla ja mielestäni oli fiksua, että jokaisen jälkeen oli noin vartin tai puolen tunnin tauko ennen seuraavaa, että festivaalikansa ehti käydä toiletissa, hakemassa juomia tai syötäviä tai vaikka pulista hetken kavereiden kanssa ilman huutamista. Alueella oli kuitenkin yksi iso miinus - aikatauluja ei näkynyt missään. Jotain festarilehtisiä oli kai saatavilla maksusta infopisteestä, mutta mielestäni jos festivaali yrittää minimoida roskan määrän, voisi aikatauluja tai ranta-alueen ohjelmaa näyttää esim. pääalavan screenillä bändien välissä. Ehkäpä sinne voitaisiin jopa laittaa joku selostamaan mikkiin, mitä seuraavaksi tapahtuu ja missä. Ilman kaverimme askartelemia running ordereita oltaisiin oltu aika hukassa bändien soittoaikojen kanssa! MetalDaysilla on oma appi, mutta rajatun internetpääsyn takia se jäi tällä kertaa testaamatta. Festarialueella on lavojen läheisyydessä avoin wifi, mutta se toimi vähän niin ja näin, eli ohjelma on hyvä pitää paperille taskussa niin kauan kunnes järjestäjät tajuavat laittaa sen kunnolla näkyviin alueelle.

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, metaldays main stage

Tästä tulikin mieleeni, että alueella kylttejä ja ohjeistuksia tai esim. jättimäisiä "olet tässä" -karttoja olisi voinut olla enemmän - tai niitähän ei siis oikeastaan juurikaan ollut, joka alkuun aiheutti tosi paljon päänvaivaa. Tuntui, että vasta parin festarilla vietetyn päivän jälkeen alkoi hahmottaa, missä on mitäkin. Työntekijät olivat myös usein aika ulapalla kaikesta ja asenne tuntui olevan se perinteinen "olen vain töissä täällä", joten moni asia piti selvittää itse. Onneksi oli viikko aikaa! Mieleeni jäi erityisesti eräs nuori kiltsi, joka työskenteli suihku- ja vessakoppien luona ja keskittyi palvelemisen sijaan enemmän kännykän tuijotteluun ja jazztupakan imutteluun.

MetalDays järjestetään vuorien ympäröimässä laaksossa, joten sääolosuhteet olivat jokseenkin arvaamattomat. Aamulla paistoi aurinko ja iltapäivällä vuorien yli vyöryi hirvittäviä sade- ja ukkoskuuroja. Onneksi ne kestivät yleensä vain sen pari tuntia, mutta siinä ajassa kunnon kaatosade ja tuuli sai alueella aikamoisen kaaoksen aikaan. Yhtenä päivänä teltat ja katokset lentelivät ukkosmyräkän mukana hevon helvettiin. Vaikka sade latisti tunnelmaa, raikasti se kuitenkin mukavasti painostavaa ja paahtavan kuumaa ilmaa, joka laaksossa muuten leijaili. Tuli myös todettua, että onneksi upgreidattiin meidän teltta parempaan viime vuonna. Millään kympin teltalla ei oltaisi viikkoa MetalDaysin keleissä selvitty!

Festarikansa onneksi otti myös sateesta ja mudasta kaiken ilon irti - leirintäalueella nähtiin mm. mutapainia ja -surffausta ja päälavan edessä pyöri välillä aikamoinen mutalätäkkömoshpitti. Sää vaikutti kuitenkin myös ikävästi bändien esiintymiseen - mm. Gloryhammer joutui keskeyttämään keikkansa kaatosateen takia, koska vettä tuli lavalle vaakatasossa ja "metsälavalla" salama iski aivan lavan viereen, aiheuttaen teknisiä vaikeuksia. Onneksi sää sabotoi näin pahasti festivaalitunnelmaa vain vähän ja kuurot pääpiirteittäin olivat rauhallisempia!

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, festival decorations

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, festival decorations

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, metalheads, metal girl, fleshgod apocalypse

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, metalheads

metaldays 2016, metaldays, metalcamp, metal festival, tolmin, metaldays camping, campsite

Monista pikkujutuista huolimatta viikko MetalDaysissa oli aikamoinen succeé. Ajattelin, että en selviä viikkoa leirinnässä (varsinkin kun meidän läheisyyteen sattui iso saksalaisten känniurpojen porukka, joka soitti teknoa täysillä aamuun asti) ja olin toisinaan kärttyinen huonojen yöunien takia. Nyt muutama päivä reissun päättymisen jälkeen olo on kuitenkin sellainen, että ei se niin kamalaa ollut, fasiliteetit ja ohjelma kun muilta osin olivat kunnossa. Ensi kerralla tietää, mitä on vastassa ja osaa vähän varautua etukäteen (mahdollisesti majoittumalla vaikka osan viikosta hotellissa..). Toivoisin kyllä, että festareilla olisi mahdollisuus ns. silent campingiin niille, jotka haluavat yrittää nukkua edes vähän. Yhtenä yönä kovaääniset saksalaiset idiootit kulkivat huutaen teltalta toiselle, johon reagoin ystävällisesti huutamalla "SHUT THE FUCK UP!!", vain saadakseni vastauksen saksaksi ja vieläkin kovaäänisempää huutamista. Ilman korvatulppia leirinnässä ei olisi pystynyt nukkumaan ollenkaan, ellei sitten vedä joka ilta itseltään täysin tajua kankaalle.

Viikon festarireissun jälkeen olo on sellanen, että tuli festaroitua "tarpeeksi" - mutta ei silti siinä viikossa keretty edes kokemaan kaikkea, mitä MetalDays ja Tolmin vierailijoilleen tarjoavat. Jotain jäi siis seuraavallekin kerralle. Kaiken kaikkiaan MetalDays oli kuitenkin todella mahtava festivaali ja ehdottomasti menemme vielä uudestaan. Suosittelen festivaalia myös kaikille kanssahevareille - ja miksen muillekin, olihan se nimittäin aika erilainen kokemus. MetalDays menee suoraan Euroopan metallifestareiden kärkikastiin!

Parasta metallimusiikin festivaaleissa on aina kuitenkin se, kuinka ne keräävät jengiä ympäri maailmaa viettämään aikaa hyvän musiikin ja seuran parissa. Meitä kaikkia festivaalivieraita yhdistää yksi asia - rakkaus metallimusiikkia kohtaan ja vain ja ainoastaan sillä on merkitystä. Olet sitten musta, valkoinen, vihreä tai oranssi, tykkäät black metallista, rap metallista tai et ole edes varma, tykkäätkö hirveästi metallista - jokainen on tervetullut liittymään hevikansa seuraan ja nauttimaan festarimenosta yhdessä uskontoon, sosiaaliseen taustaan, sukupuoleen tai ulkonäköön katsomatta. MetalDays on upea esimerkki siitä, kuinka se vuosi vuodelta vetää ihmisiä eri taustoista nauttimaan kesästä ja viettämään lomaa yhdessä.

Kiitos MetalDays - ja nähdään (toivottavasti) ensi vuonna!

Pistetään loppuun vielä perinteiset plussat ja miinukset:

Miinukset

- Opasteiden puute alueella ja henkilökunnan tietämättömyys

Oli todella turhauttavaa esim. etsiä paikkaa, jossa rannekkeet vaihdettiin, kun opasteita ja kylttejä oli niin vähän. Pressirannekkeen vaihtopaikkaa ei oltu merkattu kyltein ollenkaan, paitsi pisteen viereen. Kun huomautin asiasta (asiallisesti), että voisiko kylttejä saada lisää, sain tylyn vastauksen - "Älä anna palautetta meille. Me ei voida tehdä asialle mitään. Kirjoita MetalDaysin Facebook-seinälle." Jaahas.. Henkilökunta ei myöskään usein tiennyt oikein mistään mitään. Ennen festivaalin alkua vapaaehtoisille ja muille työntekijöille olisi varmasti hyvä pitää pieni briiffi, mistä löytyy mitäkin, että tarvittaessa osaa neuvoa.

- WC- ja suihkufasiliteettien epäsiisteys (myös suihkuranneke-paikoissa)

Bajamajat olivat toisinaan todella törkyisessä kunnossa. Ilmeisesti parin ekan päivän aikana niitä ei tyhjennetty ollenkaan, sillä niihin kertyneet kasat olivat aikamoisia. Onneksi jossain välissä kakka-autoja kurvasi paikalle tyhjentämään ja putsaamaan paikkoja. Alueella oli kaksi "suihkuranneke"-paikkaa, joista toinen oli koko viikon tosi epäsiistissä kunnossa. WC-tiloissa ei ollut roskista, joten naiset tunkivat hygieniajätteitä pöntön taakse, lavuaarin reunoille ja ties minne. Ilmeisesti siivous oli pesupaikalla työskentelevien omasta tahdosta kiinni. Toisen mestan siivoamista todistin omin silmin (ja se olikin tosi siistissä kunnossa), toisessa en nähnyt työntekijöitä kertaakaan luudan varressa. Ällötti mennä vessaan, kun tiesi sen olevan aivan paskainen. Lisäksi tukkeutuneita pönttöjä ei todellakaan fiksattu hirveän nopealla aikataululla, mikä esim. lisäsi jonoja.

- Eri ranneketyyppien vaihto eri pisteissä

Tässä ei mielestäni ollut mitään logiikkaa. Miksi "pääportilla" ei ollut kaikkien rannekkeiden vaihtoa, vaan eri lipputyypit piti jokainen vaihtaa eri pisteellä? Säästäisi kaikkien aikaa ja vaivaa, kun kävelisit vain oikealle luukulle sen sijaan, että talsit helteessä pinna kireällä etsimässä paikkaa, jossa juuri sinun lipputyyppisi vaihdetaan.

Plussat

+ PayCard / Garbage Deposit -systeemit

Etukäteen ladattava maksukortti oli todella hyvä ja nopeutti asioimista tiskeillä huomattavasti. Lisäksi kun sitä pystyi käyttämään ihan melkein joka kojulla alueella, virallista merchandise-myymälää lukuunottamatta, asioiden ostaminen oli todella helppoa. PayCardin "latauspisteitä" oli myös tarpeeksi.

Jokaisen festivaalivieraan pitää maksaa ns. roskapantti, jonka saa takaisin, kun palauttaa täyden roskapussin festivaalin päätteeksi. Roskapantti on muistaakseni 10 €, joten se kannustaa kerämään omat roskat ja kiikuttamaan ne keräyspisteeseen.

+ Vesipisteiden määrä

Kerrankin tarpeeksi vesipisteitä! Oman juomapullon sai kätevästi täytettyä joka nurkalla ja leirinnässä meille sattui hyvä paikka yhden vesipisteen lähellä.

+ Ruokatarjonta ja festarikauppa (Hofer)

Vegaanisesta safkasta todella iso plussa! Muutenkin tarjolla oli kaikenlaista sapuskaa joka makuun, myös varsinaisella alueella. Leirinnän vierestä löytyi baareja ja ravintoloita, joista sai myös kaikenlaista syötävää (Tolminin keskustasta löytyi tietysti myös lisää ravintoloita, mutta niissä me ei tällä kertaa käyty). Läheinen "festarikauppa" eli Hofer (paikallinen Lidl) oli tosi hyvä, sieltä sai edullisesti välipalat hankittua, samoin kuin kylmää juomaa.

+ Ranta-alue

Festivaalialueen pääranta oli mukava paikka rentoutua ja siellä oli kaikki tarvittava - baaritiski, iltadisko, ohjelmaa ja ruokaa. Siinä vaiheessa kun tuntui, että nyt ei jaksa seisoa ja katsella bändejä, pystyi vetäytymään rannalle nautiskelemaan jotain drinksua tai vilvoittelemaan Soca-joessa.

+ Bändien aikataulutus

Bändit oli hyvin aikataulutettu eikä lavalta toiselle juoksemista tullut. Onneksi lavat sijaitsivat myös niin lähellä toisiaan, ettei tarvetta pää kolmantena jalkana juoksemiseen ollut, vaikka olisi ollutkin vähän myöhässä. Päälavan viimeinen esiintyjä myös yleensä lopetti siinä puolenyön maissa, eli ei tarvinnut aamuneljään asti valvoa, jos halusi nähdä viimeisen esiintyjän. "Metsälavalla" meno jatkui yleensä vielä vähän myöhempään. Päälavan vieresessä kaljateltassa oli kyllä vielä bileet joka ilta aamuun asti.

+ Konsepti - "Metal Mallorca"

MetalDaysin idea on vaan niin hemmetin hyvä - se kirjaimellisesti on viikon mittainen hevarin lomareissu! Auringonottoa, juomaa, ruokaa ja hyvää musiikkia - mitä muuta sitä lomaltaan voisikaan kaivata. Tämän jälkeen mikään festivaali ei varmaan enää tunnu miltään!

Short summary in English

This year was our first time in MetalDays. What a week and what an amazing festival!

We traveled to MetalDays by flying to Venice and taking the festival bus from there (Marco Polo airport). There were some problems finding the place where the bus would depart, as it wasn't written on the booking confirmation (why?). After couple of phone calls and wandering around a bit, bus was found, but unfortunately most of people who were supposed to take the bus were still missing (because of the same reason). Finally, everyone was in the bus and we were able to depart for MetalDays - around one hour late, though. I had hoped bit better organization skills from our "guide" in the bus and from the MetalHolidays in this one, but in the end all went well!

After arriving the festival site, we experienced problems again - this time with finding a right place to change our tickets to wristbands. Staff couldn't tell well, where to go and as I had a press pass, it had to be changed in a different location, than the normal tickets. Also there was separate places for changing weekly tickets and 1, 2 and 3 days tickets - what's the point? Well, after sweating our asses off in the heat, we finally had correct wristbands and the festival could start!

Our week followed similar structure almost every day - wake up, eat breakfast, go to the river (to float), have lunch, change dry clothes, go see bands & have drinks. Due to festival's location in a valley surrounded by mountains, weather was bit of a pain in the ass whole week - first it was boiling hot and next tents were flying around because of a huge thunderstorm. Luckily we had a good tent! Despite the weather, we had an amazing festival experience. We got to see many great bands (old and new ones) and enjoy great time with fellow metalheads whole week. It was our first time in MetalDays and I'm pretty sure, it won't be our last! MetalDays is not just a metal festival - it's a week long holiday for metalheads!

I was very pleased of many things in the festival such as the paycard system, vegan / vegetarian food options (I was very very very happy about this!), reasonable priced food & drink and the concept itself is so awesome, that I don't think any other festival will feel anything anymore! Sadly, there were few things that really annoyed me - such as the wristband thing - why can't we change all wristbands in the same location? Some of the hot showers / proper toilets were also very dirty whole week. Seemed that the staff in many places didn't just care about anything and were quite rude in general, when you tried to ask something (by answering - "don't ask me. I'm the wrong person to ask anything"). Lack of proper signs in the area was very frustrating, as the staff was unable to help to find things too. There also could have been program / running order somewhere visible, like the main stage screens between bands. One thing I would really hope (for all festivals in general) is a silent camping site. Yes, festivals are for having fun and for partying, but some of us would like to get even a little bit of sleep. Playing techno lound in the camping site 3 AM is not really helping with that one! Even though there were some minor problems, we still enjoyed our time in MetalDays very very very much and think, that with small improvements the festival will become even more better.

One thing that I really love about metal festivals is how they gather people around the globe to have good time together. There is one thing, that connects us all - love for metal music, and that's the only thing that matters. Whether you are black, white, green or orange, listen to black or rap metal, or not even sure if you really even like metal music that much, you are still welcomed to join the metal community to have great time at the festival and enjoy good company of other, likeminded people. MetalDays is a great example of how people regardless their religion, social background, sex or looks, can spend a week long holiday together.

Thank you MetalDays - (hopefully) see you next year!

34 Responses

  1. Mikko
    | Vastaa

    Harmillista, että oli noinkin paljon vastoinkäymisiä. Mä kyllä pystyn samaistumaan moneenkin kun mietin meidän ekaa reissua v. 2012, mutta tokalla keikalla 2014 niitä juttuja ei enää muistanutkaan. Eli toi rannekkeenvaihto on todella ihan perseestä, ei sitä paikkaa todellakaan löytänyt sieltä ”metsästä” ekana vuonna. Toki sinne ei myöskään ollut mitään opasteita :) Toisena vuonna osattiin ulkoa paikalle, joten ei ongelmaa enää. Lisäksi tosiaan kyltittömyys ja opasteettomuus plus tietämätön ja välillä jopa varsin flegmaattinen henkilökunta auheutti just tuon, että pari ekaa päivää meni harhaillessa ja opetellessa missä on mitäkin. Tosin kun me asusteltiin omassa viihtyisässä kämpässä ja oltiin jo otettu aina hieman pohjia alueelle mentäessä, ei nuo ongelmat kyllä tuntuneet oikein ensimmäisenäkään vuonna mitenkään suurilta :)

    Bajamajat on ollu meistä ihan ok, tosin ilmeisesti tänä vuonna oli tosi paljon porukkaa jo lauantaina paikalla (FB:n mukaan jotain kojuja yms. bändejä oli jo silloin, koska niin paljon early arrivaleja), joten olisko nuo vessat onnistuttu täyttämään jo tosi aikaisin ja tyhjennykset buukattu ekaa kertaa tyyliin tiistaina tms. Spekulointia, mutta kuitenkin.

    Meillä oli viimeksi toi MD-appi ladattuna valmiiksi ja sen perusteella osattiin keikoille. Toimi siis offlinessä, silloinkin wifi oli varsin käyttökelvoton.

    Mutta joo, eipä sitä kai täydellistä festaria olekaan ja onhan tämä jo aika lähellä! :D Tossa ympäristössä ja alueellakin riittää kyllä tekemistä niin, että se viis päivää tai viikko sujahtaa yleensä vähän turhan nopeasti.

    Me ollaan muuten menty paikalle molempina kertoina junalla. Eka kerta oli Wien -> Ljubljana -> Most na Soci, toka Budapest -> Ljubljana -> Most na Soci, josta varsinkin tuo eka keikka ihan huippukuntoisessa junassa ja huikeissa maisemissa (plus halpa bisse) oli tosi jees. Toki tuollainen festaridösäkin on varmaan kokemus sinänsä (muistan, että jonkun bussiyhtiön MD organisaatio irtisanoi koska ne kuskit oli niin darrassa/univajeessa paluumatkalla että monet valitti pelänneensä henkensä edestä tuntitolkulla ja taisivatpa soittaa poliisinkin paikalle lopulta ja kuski lähti vaihtoo… voi helvetti :D).

    Jooh jospa ens vuonna tai jos ei, niin sitä seuraavana……. :)

    Ja helvetin mahtavia kuvia muuten!

    • Anne
      |

      Nyt kun luin tätä postausta, tästä saa ehkä sellaisen kuvan, et kaikki olis ollu aivan peestä, vaikka nämä ongelmat olivat oikeasti tosi pieniä ja lähinnä sellaista 5 minuutin vitutusta aiheuttavia. Jos katsoo kokonaiskuvaa, niin järjestelyt toimi todella hyvin, ei ollut jonoja juuri mihinkään ja muutenkin homma skulasi. Tosin tuntui, että monella oli ongelmia juuri rannekkeidem vaihdon kanssa, bussien kanssa ja bajamajojen siisteydestä (lähinnä siis leirinnässä) ainakin meidän porukassa napistiin jonkun verran, eli ne sitten korostuneesti tulivat esiin. Tosin päättelimme, että siivousfirma on viikonloppuisin vapaalla, ja siksi bajamajoja ei oltu tyhjennetty. :D Kaikenlisäksi joku oli käynyt ekana yönä kaatamassa yhden bajamajan nurin ja kaikki sisällöt levisivät siihen ympäristöön.. Ei olis ollu kivaa olla teltan kanssa siinä vieressä :D

      Mut noista rannekkeista ja kylttien puuttumisista tuntui monet mainitsevan MetalDaysin FB:ssä, eli ehkä niihin tulee jossain vaiheessa muutosta! :)

      Me oltaisiin varmaan menty junalla, jos oltaisiin lennetty Ljubljanaan.. Mut tällä kertaa osui lentoaikataulut hyvin tuon bussin kanssa et sitä sit päätettiin kokeilla. Ei haluttu myöskään ihan hirveän pitkää matka-aikaa maateitse, koska oli aika vähän kortilla. Tosin, tuo festaribussi oli kyllä aika hintava, eli ensi kerralla mietitään muita vaihtoehtoja.

      Mut oli kyllä hieno festari ja tällä viikolla on ollut sitä ”festarikrapulaa” kieltämättä havaittavissa. Oli hyvää ruokaa, juomaa, bändejä, kavereita, aurinkoakin (vaikka sade välillä ärsyttikin) ja muutenkin aika mukavaa. Mut ens kerralla joutuu kyllä ehkä vakavasti miettiä sitä hotelliasiaa, kun alkaa mukavuudenhalu nykyään iskeä enemmän ja enemmän.

    • Mikko
      |

      Joo kieltämättä aluksi meinasi saada kuvan, että ei kovin ruusuista ollut :) Mutta kyllähän niitä plussia lopulta on enemmän kuin miinuksia :D

      Bajamajailusta en muuten tiedäkään mitään leirinnän osalta, koska en siellä oo koskaan ollut, joten voihan se olla siellä vähän huonompi tilanne kuin muualla. Multa on myös samasta syystä mennyt oikeastaan kokonaan ohi tuo joessa lilluminen kaiken maailman kellutuslaitteilla. Pitäis korjata asia… :)

      Festarikrapis tuon reissun jälkeen on ollut itellä ainakin infernaalinen, varsinkin kun reissua on suunnitellut about vuoden ja sitten yhtäkkiä ootkin himassa tai mikä vielä pahempi – töissä. Hyh hitto, siinä mielessä oon onnellinen että nyt tänä vuonna ollutkaan paikalla :D

    • Anne
      |

      Tuo kelluminen on kyllä yksi ihan parhaista jutuista koko festivaalilla – mukavasti auttaa myös edellisen illan juomingeista selviytymiseen! Seuraavalle kerralle pitää vaan itsekin valmistautua paremmilla aluksilla.. Nyt mentiin puoliksi vuotavilla ilmapatjoilla, jotka nekin kyllä onneksi olivat ihan hyviä pahimpaan hätään. :)

      Ehkä nuo leirinnän ongelmat ja pitkän päivän jälkeen hikisenä ja väsyneenä sinne saapuminen on vaan osoitus tosiaan siitä, että pitäisi muistaa ne omat rajat ja jos alkaa likaisissa bajamajoissa kyykkiminen tai kuumassa teltassa meluisalla leirintäalueella nukkuminen ärsyttää, niin sitten ottaa vaan suunnan muualle. Onneksi tuollakin pääsee leirinnässä sinne ”parempiin” fasilitieetteihin, eli kunnon vesivessaa käyttämään ja lämmintä suihkua, mutta eihän ne tietenkään ikinä oman hotellihuoneen kloritilla putsattua kylppäriä tuoksuvine shampoineen ja pehmeine vessapapereineen vastaa. :D

      Tätäkin melkein vuosi odoteltiin, joten kyllähän se kirpaisee, kun se on nyt ohi. Vaikka oli fyysisesti vähän rankka reissu, niin oli kuitenkin hyvä fiilis tulla kotiin, kun huomasi olleensa henkisesti levännyt ja jaksaa palata takasin sorvin ääreen (ainakin melkein). Se oli aika hyvä osoitus siitä, että pienistä pikkujutuista huolimatta oli onnistunut reissu. :)

  2. Sunna
    | Vastaa

    Vaikuttaa aivan mielettömältä meiningiltä! Uskoisin, että sopisi tällaisen vuorihullureppureissaajamusafiilistelijän elämään kuin nenä päähän. Vielä kun vegeruokaa riittää, aurinko paistaa ja vuoret ympäröi, niin ei jessus. Ihanaa, että saa tällaisista häppeningeistä tietoa, muuten eläisi loppuiän autuaasti tietämättä monestakaan kivasta. Vaikka ehkä enemmän räppi-ihminen olen kuin metalli, niin kyllä tuokin kiinnostelisi, voisi herätellä lukioajan tykkäämisiä :) Tosi kattava tietopaketti, kiitos tästä!

    • Anne
      |

      Onneksi on olemassa myös rap metallia! :D

      Iso suositus kyllä tälle festivaalille. Ja kun seudulla riittää muutakin touhuttavaa, niin viikko Tolminissa voi olla mukava yhdistelmä festareita ja luontoseikkailuja! :)

  3. Helinä
    | Vastaa

    Oijoi, tässä reissussa olisi aineksia miehen nelikymppislahjaan! Mahtavia kuvia!

    • Anne
      |

      Kiitos! :) Mieheni Markus osti meille liput tänne festareille myös yllätyksenä, 1. hääpäivän kunniaksi viime syksynä. Olihan reissusta toki puhuttu jo vuosia ja tälle nimenomaiselle kesälle sitä suunniteltukin, mutta lippujen ostosta ei oltu vielä tehty päätöstä. Pääsi yllättämään! :)

  4. Hauskannäköiset festarit! Paljonko lippu tuonne siis maksoi? Ja mikä oli paras bändi?
    Hienoja kuvia olet saanut otettua!

    • Anne
      |

      Lippu oli tänä vuonna muistaakseni 135 € ja se sisälsi viikon rannekkeen ja leirintäalueen. Lisämaksustahan sitten tuli kaikki muu (paycard, suihkut, kännykän lataaminen ym.). Ensi vuodelle hinta nousee, mutta festari pidentyy ja lippu sisältää monia juttuja, jotka tänä vuonna olivat lisämaksusta. :) Paras bändi oli varmaankin Gama Bomb, thrash metalia tykittävä pumppu Irlannista!

  5. Mielenkiintoisen kuuluva reissu! Varmasti ollut upea kokemus :) Pari tuttua nimeä tuolla näköjään oli, vaikka mulla musiikkimaku keskittyy enemmän hard rockin puolelle, mutta löytyy suosikeista myös heavy metallia, ja näköjään myös vähän death metallia.

    • Anne
      |

      Oli hieno reissu kyllä, ensi vuonna uudestaan!

  6. Viikko festareilla :D Miten pitkään tuosta kestää toipua? Näyttää kyllä hurjan siistiltä reissulta noin kaikinpuolin ja mikä mesta festarointiin. Kuvissa välittyy oikein mainio festivaalitunnelma kaikilla mausteilla. Kiva yllätys Markukselta :)

    • Anne
      |

      Yllättävän nopeasti oli palautunut takaisin ruotuun. :D Fyysisesti väsynyt, mutta henkisesti levännyt olo oli reissun jälkeen, joten se ehkä viestii, että oli onnistunut! :) Me kyllä muutenkin otettiin suhteellisen rauhallisesti. Bändit lopettelivat jo puoliltaöin, niin ei tarvinnut aamuun asti valvoa, ellei halunnut mennä jatkoille.

  7. En ole tälläisistä tapahtumista kuullutkaan, mutta varmasti mahtava meininki. Ei tuo lipun hinta kovin pahalta kuulosta, kun ottaa huomioon festareiden keston. Varmasti fanittajalle aivan lyömätön kokemus. Yhdistää festarit ja loma vuoristossa :)

    • Anne
      |

      Esimerkiksi Tuskaan (Helsingissä järjestettävä metallifestari) 3 päivän lippu maksoi tänä vuonna noin 125 €, eli siihen verrattuna tuo 135 € viikon festivaalista ei ole mitään. :) Tietysti kaikki lennot ja kuljetukset tulee tuohon päälle, mutta lopulta viikkoon kulunut rahamäärä menee melkein yksiin yhden suomalaisen festariviikonlopun kanssa. :D MetalDays on kyllä aivan omanlaisensa festivaali, ja tarjoaa sinne asti lähteneelle paljon muutakin, kuin pelkkää leirintää mutavellissä.

  8. Mieletön paikka festareille. Mä olen koko elämäni ollut ihan surkea festarikävijä. Ekan kerran kävin festareilla Ilosaaressa reilu parikymppisenä, kun pääsin majoittumaan kaverin kämpille. Leirintäaluetouhu on yksi kertaisesti liikaa tällaiselle tyypille, jolla hermo palaa, jos ei saa nukuttua.

    • Anne
      |

      Onneksi voi myös mennä hotelliin. :D Ensi kerralla pitää varmaan joku sopiva leirintä-hotellikombinaatio tehdä. Tykkään festareista, mutta jos ei saa nukuttua, se kieltämättä vaikuttaa kokemukseen ja mielialaan.

  9. Lotta | Watia.fi
    | Vastaa

    Tuli tätä reissua somessa seurattua ja vaikutti kyllä ihan huisilta! Upeet kelitkin osuneet. Kyllä kelpaisi! Täytyy pistää korvan taakse, sillä tää vaikuttaa kokemisen arvoiselta festarilta. Kiva idea tuo suihkuranneke, ottaisin kyllä ehdottomasti. Harmi kuitenkin että nekin fasiliteetit olivat sitten melko sotkuiset, mutta no, parempi kuin ei mitään. Upeeta, että vegaanisafkaan ja sen saatavuuteen oli panostettu! Tätä lisää.

    • Anne
      |

      No, kelithän olivat varsin sateiset, että sinäällään niissä ei ollut mitään upeaa :D Mutta onneksi aurinkoakin saatiin ja ukkoskuurot virkistivät mukavasti paahtavan kuumaa ilmaa. Säälle ei voi kuitenkaan mitään, eli sen takia on turha pilaamaan festarifiilistä. Lämmintä päälle ja katoksen alle, niin hyvin menee :)

  10. Outi / Maa Quzuu
    | Vastaa

    Kyllä vaikuttaa hyviltä karkeloilta! Vaikkakaan metalli ei mieltä lämmintä niin festareina varmasti ihan mahtavat vegaaniruokineen ja vuorimaisemineen. Suomen festareilla taitavat jo jonninverran paremmin osata tuon bajiksien puhtaanapidon vaikka viime kerran festaroinnista lieneekin jo useampi vuosi. Kakkakukkuloita muistan sieltä ensimmäisiltä festariajoiltani 15 vuotta takaperin ja jo silloin nuoren ihmisen sisuskalut olivat heittää volttia. Muuten Suomen festarit ovatkin sitten järjestelyineen aivan syvältä. Osaavat nuo hommat muualla euroopassa melko paljon paremmin..

    • Anne
      |

      Suomessa on kyllä menty askel eteenpäin monissa asioissa, esim. siisteys sekä ruokapuoleenkin on nyt tullut muutosta parempaan suuntaan (ei enää pelkkää kebablastua). Tuska on tässä hyvä esimerkki, miten onnistunut festari järjestetään, mutta esim. Ruisrockin järjestelyistä itsellä ei ole mitään muuta kuin negatiivista sanottavaa. :( Kerran kävin ja se riitti! Josko se löysempi alkoholipolitiikka ensi vuonna toisi vähän helpotusta festareiden järjestelyihin..

  11. Harmi että oli tuollaista häslinkiä.. Mutta mä en yhtään ihmettele kun kyseessä oli slovenialaiset… ;D No eikai! Yleensä homma toimii siellä hyvin, tässä on vähän liikaa häslikiä sattunut! Metal Days on niin kehuttu monesta suunnasta että vähän harmitti että teille on sattunut tämmöinen alkukokemus, onneksi kokonaisukuva jäi silti positiiviseksi, näin ainakin ymmärsin :) Ihanan näköisiä kuvia! Tää on kyllä tuplasti koreempi paikka kuin Nummirockin Nummijärvi, ainakin minun mielestäni ;D

    • Anne
      |

      Joo, siis nämä olivat tosiaan aika pieniä juttuja, eivätkä todellakaan pilanneet koko festarikokemusta – oli tosi hyvä reissu ja ehdottomasti halutaan mennä myös uudestaan!! :D Maisemat tuolla ovat upeita ja kokemisen arvoisia. Ens vuonna säkin lähdet sitten, vai mitä ;)

  12. […] on noin 3500 asukkaan kaupunki Sočan varrella Sloveniassa, jossa vietimme viikon MetalDaysin johdosta. Viikko festivaaleilla on pitkä aika, joten onneksi kaupunki tarjoaa myös muuta […]

  13. Ei toi nyt välttämättä olisi mun juttu musiikin puolesta, mutta voisi sitä kaiketi päivän tuolla heilua. Mutta mun mielestä tällaiset tapahtumat on aivan parhaita siitä, että sinne kokoontuu samanhenkiset ihmiset viettämään aikaa yhdessä ja kuuntelemaan samalla suosikkibändejään. Aivan huippua!

    • Anne
      |

      Onneksi metallimusiikkia löytyy niin joka makuun, että varmasti olisi jotain sullekin sopivaa tarjolla. ;)

  14. Mä voisin niin kuvitella itseni tuollaisille festareille korkkareissa ja hempeän värisessä kukkamekossa, tukka nutturalla. Ja pah! Mun festarit rajoittuu valitettavasti vain tangomarkkinoihin ja jos oikein villiksi ryhdyn niin saatan päiväseltään käväistä jossain Himoksen iskelmäfestareilla :D Telttaan mua ei saa maksustakaan ja ei taida muutenkaan noi bajamajat olla mun juttu. Kukin tyylillään ja teillä on epäilemättä ollut kiva reissu vaikka pieniä ”vastoinkäymisiä” olikin :)

    • Anne
      |

      Joo, ei festarit oo kaikille, mutta onneksi täälläkin voi halutessaan majoittua myös hotelliin eikä tarvitse haisevalla leirintäalueella viettää koko viikkoa. :) Ensi vuonna saatan harkita ainakin osaksi viikkoa tuota hotellia itsekin, kun siinä puolivälissä alkaa se mukavuudenhalu pikkuhiljaa iskemään!

  15. Ihan huikeeta että festareilla voi olla noin mageet beach partyt ja noissa maisemissa! Me like! :) Festarit on kyllä parhautta!

    • Anne
      |

      Ja parastahan tässä on vielä se, että kerrankin rantabileistä sai nauttia kunnollisen musiikin tahdissa. ;)

  16. […] MetalDays -festivaalilta palattuamme jäimme Venetsiaan yhdeksi yöksi ennen kotimatkaa. Majoituksen olin varannut symppiksestä hotellista mantereen puolelta, Campaltosta, kätevästi läheltä lentokenttää ja Venetsiaa. Ehdimme tutustua kaupunkiin vain lyhyesti, mutta se näyttäytyi juuri sellaisena kuin olin odottanutkin – romanttisena, valokuvauksellisena, historiallisena – ja suurien turistimassojen täyttämänä. […]

  17. Hauska lukea MetalDaysista! Olin aikoinaan Sloveniassa vaihdossa, ja silloin tuli käytyä silloisessa Metalcampissa paikallisten kavereiden kanssa. Tällaiselle indietytöllekin upposi meininki, vaikka näyttääkin siltä, että tapahtuma on kasvanut hurjasti.

    Mun toinen puolisko on pesunkestävä hevari, ja hänellä haaveissa on se 70 000 Tons of Metal -risteily vielä jonain päivänä. En sitten tiedä uskaltaisinko sinne mukaan :D

    • Anne
      |

      Joo, MetalDays oli kyllä tosi kiva kokemus – itseasiassa ollaan menossa sinne myös tänä vuonna! :D Meilläkin on toi 70 000 Tons of Metal -risteily haaveena. 5-vuotishääpäivälle ollaan sitä mietitty! Just kattelin kuvia sieltä kun se oli taas tässä taannoin, niin olis kyllä ollut kiva olla mukana..

Leave a Reply