Muistoja Nepalista: Bhairahawa 18.4.2012

Julkaistu Nepal | 8

Scroll down for English summary ↓↓

Löysin vanhan matkapäiväkirjan, johon olin kirjoittanut juttuja Nepalin matkaltamme 4 vuotta sitten. Noin vuosi sitten Nepalia riepotteli iso maanjäristys, joka kosketti ihmisiä ympäri maailmaa. Haluankin kääntää katseen taas muistelemaan matkaamme tuon upean maan halki, jonne vielä toivottavasti tulevaisuudessa palaamme. Matkapäiväkirjassani oli 6 kirjoitusta Nepalista, jotka jaan tänne blogiin niinä päivinä, kun olen ne kirjaseen päivännyt. Postaus on osa Matkoja menneisyydestä-sarjaa, jonka tarkoituksena on jakaa muistoja aiemmista omista sekä meidän yhteisistä matkoista.

Bhairahawa (Siddharthanagar) 18.4.2012

Otettiin paikallisbussin sijaan Lumbinista taksi. Hinta oli melkein 10-kertainen (mutta kuitenkin vain noin 8 euroa..) ja säästettiin ajassa yli tunti. Nyt odotellaan aamupalaa ja Markus säätää meille bussilippuja. Bhairahawan bussiasemalla on vissiin aika kova kilpailu asiakkaista, sillä jokainen halusi meidät bussiinsa..

Tultiin tähän samaan paikkaan, jossa yövyttiin yksi yö aikaisemmin, kun tässä oli tosi avulias nuori, hyvin sujuvasti englantia puhuva kaveri matkatoimiston kanssa. Saatiin nyt liput ja samalla yhden yön majoitus Pokharasta järkättyä. Majapaikasta tullaan hakemaan meidät bussilta, joten säästeään sitten siellä päässä häsläämiseltä. Tunnin verran odotellaan nyt bussin lähtöä. Toivottavasti matka ei oo ihan hirveen epämukava!


Short summary in English

I found an old journal from our trip to Nepal 4 years ago and wanted to share the stories I had written there, in order to remember our trip across this wonderful country. Around a year ago huge earthquake hit Nepal, creating a lot of chaos, devastation and fatalities. This is also why I want to share my stories from Nepal, to remember this beautiful country exists.

Bhairahawa (Siddharthanagar) 18.4.2012

We took a taxi from Lumbini instead of local bus. The price was almost 10 times more (yet still only around 8 euros) and we saved more than our in time. Now we are waiting for breakfast and Markus is getting bus tickets. Seems that there is a lot of competition in Bhairahawa’s bus station, as everyone wants us in their bus.

We came to this same place, where we stayed earlier, with that young travel agency owner speaking very good English. We got the bus tickets and also got one night’s stay in Pokhara arranged beforehand. Someone from the guesthouse will come and pick us up when the bus arrives in Pokhara, so we’ll avoid all that hassle. Now we need to wait for the bus to leave for an hour or so. I hope the journey will not be too uncomfortable!

8 Responses

  1. […] Löysin taannoin vanhan matkapäiväkirjan, johon olin kirjoittanut juttuja Nepalin matkaltamme 4 vuoden takaa. Matkapäiväkirjassani oli 6 kirjoitusta Nepalista, jotka jaan tänne blogiin niinä päivinä, kun olen ne matkalla päivännyt. Postaus on osa Matkoja menneisyydestä-sarjaa, jonka tarkoituksena on jakaa muistoja aiemmista omista sekä meidän yhteisistä matkoista. Lue aiempi Nepal-kirjoitus täältä: Bhairahawa 18.4.2012. […]

  2. Hyviä kuvia jälleen. Matkapäiväkirjoja on kyllä miusta kiva lukea. Nepal on kyllä aika korkealla reissulistalla. Eiköhän sinne viiden vuoden sisällä päästä, varmaan taas Intian matkan yhteydessä.

    • Anne
      |

      Kiitos! :) Kannattaa kyllä ehdottomasti vierailla – aivan ihana paikka. Kovasti kaipaan itsekin takaisin!

  3. Kiva idea nämä vanhat matkapostaukset! Varmasti hauska muistella menneitä matkoja, minunkin pitäisi kaivaa vanhat matkapäiväkirjat, jotta saisin nuo matkakuvat talteen ;)

  4. Kunpa mullakin olisi tuollaisia aarteita, siis vanhoja matkapäiväkirjoja! Kuinka mielelläni kertoisin omia Japanin- ja vaikka minkä kokemuksia, mutta ei ole niin paljon muistikuvia, että niistä riittäisi avattavaksi asti. Sääli.

    Jotenkin tuo kuvaamasi bussiaseman kaaos tuntui niin elävältä. Kaikkialla asiakkaista kilpailevia lipunmyyjiä. Viime kesänä Malesiassa yhden pitkän bussimatkan jälkeen olisi ollut edessä toinen, mutta pelkkä asemahallin kiljunta sai kävelemään taksille. Ei vaan enää sen busseilun jälkeen jaksanut.

    • Anne
      |

      Onneksi Nepalissa touhu ei ollut ihan niiiin aggressiivista, kuin esim. Intiassa, jossa kirjaimellisesti revittiin joka suuntaan! Joskus se oli kyllä tosi uuvuttavaa, kun haluaa vain liikkua paikasta A paikkaan B, eikä säätää mitään ylimääräistä. Toisaalta sitten, kun Nepalissa joku sai houkuteltua sinne bussiinsa, seistiin seuraavat 2 tuntia jossain tienmutkassa odottamassa muita ihmisiä kyytiin.. Kerran nähtiin, kun bussipojat pakotti yhden miehen kyytiin. :D Sitten lopulta mies ei jaksanut odottaa enää bussin lähtöä, vaan siirtyi viereiseen bussiin.

  5. Stacy Siivonen
    | Vastaa

    Kiva olisi matkustaa tuollain viileästi bussin katolla! Nepalin maanjäristys oli kyllä hirvittävä ja mietityttää, missähän kunnossa maa on nyt ja onko apu ruvennut vaikuttamaan.

    • Anne
      |

      Meillä on yksi nepalilainen tuttava, joka tavattiin itse asiassa tällä reissulla. Valokuvaaja Kathmandussa. Facebook-päivitysten perusteella elämä on palautunut suhteellisen ”normaaliksi”, mutta tietysti maa on muutenkin jatkuvasti hieman epävakaassa tilassa, siis esim. poliittisesti. Tuon maanjäristyksen jälkeen vähän ällötti, että siellä oli taas maan johto apajilla avustusrahojen suhteen. Mutta nepalilaiset tuntuvat olevan sitkeää kansaa ja vaikeuksista huolimatta elämä jatkuu.

Leave a Reply