Muistoja Nepalista: Pokhara 24.4.2012

Julkaistu Nepal | 24

Scroll down for English summary ↓↓

Löysin taannoin vanhan matkapäiväkirjan, johon olin kirjoittanut juttuja Nepalin matkaltamme 4 vuoden takaa. Matkapäiväkirjassani oli 6 kirjoitusta Nepalista, jotka jaan tänne blogiin niinä päivinä, kun olen ne matkalla päivännyt. Postaus on osa Matkoja menneisyydestä-sarjaa, jonka tarkoituksena on jakaa muistoja aiemmista omista sekä meidän yhteisistä matkoista. Lue aiempi Nepal-kirjoitus täältä: Pokhara 21.4.2012.


Pokhara 24.4.2012

Tänään herättiin aamuneljältä ja otettiin taksi (700 rs) Sarangkotille. Meiän piti vielä patikoida joku parikymmentä minuuttia huipulle, josta avautui hienot näkymät vuorille päin (sekä tietysti myös koko Pokharan ylle). Kamera tuli täyteen vuoristomaisemaa. Alas tultiin puolet matkasta kävellen ja puolet paikallisbussin katolla! Piti väistellä sähköjohtoja..

Huomenna lisää extremeä, mennään nimittäin varjoliitämään. Puolen tunnin (noin) ”lennolle” tuli hintaa 75 euroa per nuppi. Huomenna joudutaan myös vaihtamaan hotellia, koska meiät ”raivattiin tieltä”; tänne kuulemma tulee hotelli täyteen intialaisia. No, ei se mitään, mutta olisivat voineet ilmoittaa vähän aikaisemmin kuin edellisenä iltana. Mennään sitten naapuriin kilpailevaan mestaan, josta varattiin huone loppuviikoksi (700 rs yö).

Momot on maistuneet. Käytiin myös yksi ilta korealaisessa syömässä, oli tosi hyvää! Ehkä mennään toistekkin.

Ajattelin ostaa fleecetakin, North Facen feikki irtoaa kympillä. Tuntui mukavalta ja lämpimältä päällä, olis varmaan käyttöä sellaiselle Suomessakin. (Itse asiassa kävin lopulta ostamassa ihanan pehmoisen fleecen, joka mulla on edelleen käytössä) Palkkakin (eli kesärahat) tuli tilille, se muistuttaa päivä päivältä lähenevästä kotiinpaluusta.. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ikävä totuus..


Short summary in English

I found an old journal from our trip to Nepal 4 years ago and wanted to share six stories I had written there, in order to remember our trip across this wonderful country. I will share the stories on those dates, I had written them on the journal. Please read the previous part in here: Pokhara 21.4.2012.

Pokhara 24.4.2012

We woke up 4 in the morning today and took a taxi (700 rupees) to Sarangkot. We had to hike another 20 minutes to the top, where amazing views opened to the mountains (and of course over Pokhara). Camera is now full of mountains. We walked one half of the way down and came another on the roof of a bus! We had to watch out for power lines..

More extreme on sight tomorrow, as we are going paragliding! Half an hour of ”flying” costs 75 euros per person. Tomorrow we also have to change our hotel, as we were ”cleared away”; the hotel will be filled with Indian tourists. Well, it’s no problem for us, but they could have told us a bit earlier than the night before. So, we are moving to next door until the end of week (700 rupees per night).

We’ve been eating a lot of momos. We also tried a Korean restaurant the other night, food was delicious! Maybe we’ll go again.

I was thinking about buying a fleece jacket, North Face’s fake jacket is around 10 euros. It felt nice and warm, so I think I could use if back in Finland as well. (Actually in the end I went and bough that nice soft fleece, which I still use) My paycheck came, which reminds of return back home.. All good things come to an end, it’s the unpleasant truth..

24 Responses

  1. Eikä! Varjoliitoa noissa maisemissa. En ole koskaan varjoliitänyt enkä ollut Nepalissa. Nuo vieläpä yhdistettynä kelpaisi minullekin!

    • Anne
      |

      Se oli kyllä hauskaa! Ainakin minusta. Markus sen sijaan rutisti rystyset valkoisena valjaita. Maisemat oli kyllä upeita ja niistä kerkesi hyvin nauttia!

  2. salaine
    | Vastaa

    Voi että kuinka huikeat maisemat! Liitovarjoon ei korkean paikan kammoista saa. Olen jopa miettinyt, että pystyisinkö olemaan kuumailmapallon kyydissä, mihin olen jo pitkän aikaa haaveillut meneväni Kappadokian alueelle leijailemaan..kiva muistella menneitä, eikös?

    • Anne
      |

      Itselläkin aika paha korkean paikan kammo, mutta jos on tukevasti kiinni valjaissa, niin hyvin menee! Putoaminenhan kai niissä korkeissa paikoissa eniten pelottaa!

  3. Piti käydä kurkistamassa kaikki kolme postausta. Kivoja, lyhyitä muisteluita ja mitkä maisemat tuolla onkaan!

    • Anne
      |

      Kiitos! :)

  4. Nyt on komiat maisemat! Nuo vanhat matkapäiväkirjat ovat parhainta herkkua, niitä lueskellen voi palata hyvin hienoihin muistoihin ja kaikki yksityiskohdatkin palaavat mieleen. Toi varjoliito vuoristossa ois ihan mun unelma, jotenkin se on vaan vielä jäänyt. Oon kyl veneen perässä tehnyt samaa, hieno kokemus oli sekin. Lisää vaan näitä vanhoja juttuja, älä pimitä jänniä seikkailuja! :)

    • Anne
      |

      Voi kun olisikin tajunnut säästää kaikki vanhat matkapäiväkirjat! On niin hauskaa lukea vanhoja kirjoituksia reissun päältä. No, pitää sitten ruveta kirjoittamaan uusia. :)

  5. Ihan mahtavia kuvia! Pitääkin muistaa tämä jos saamme kasaan Nepalin matkan, ehkä jo tänä syksynä, jos hyvin käy.

    • Anne
      |

      Nepal on ihana ja kaunis paikka. Toivottavasti pääsette vierailemaan! :)

  6. Terhi / Muru Mou
    | Vastaa

    Vau, mitä maisemia! Kiva lukea vaihteeksi tällaista päiväkirjatekstiä :) Paikallisbussin katolla kulkeminen kuulostaa aika extremeltä, onko se Nepalissa ihan normaalia?

    • Anne
      |

      No en tiedä normaalista, ja aika usein sieltä kai ihmiset komennetaan alas virkavallan toimesta jos näkevät, mutta kerran nähtiin kun vuohi matkusti bussin katolla.. :D

  7. Ansku BCN
    | Vastaa

    Varjoliitoa, vau! Se on yksi mun ei-niin-salaisista toiveista, joka vielä on täyttämättä. Mä oon oikeasti hirveä pelkuri, enkä uskalla esimerkiksi huvipuistoissa mennä juuri mihinkään laitteisiin, mutta jostain syystä varjoliito tai jo kokeilemani gliding eli purjelento ei pelota ollenkaan, eikä myöskään korkeilla vuorilla keikkuminen. Hassu on ihmismieli :)

    • Anne
      |

      Varjoliito on aika rauhallista kyytiä kaikenlaisiin huvipuistojen hilavitkuttimiin verrattuna! Tai ainakin halutessaan.. Saa siitäkin kyllä vauhdikasta! Itse tykkäsin kovasti. Myös huomattavasti miellyttävämpi tapa olla taivaalla kuin esim. laskuvarjohyppy.

  8. Outi/Maa Quzuu
    | Vastaa

    Oioioi ihanaihanaihana Nepal!! <3 paljon sydämiä! Me ei Pokhraan asti menty, lähinnä Kathmandussa ja Chitwanissa kulutettiin kuukausi. Söin ihan sairaan hyviä momoja, jotka oli niin tulisessa kastikkeessa, että piti mennä suihkuun aina niiden jälkeen. Mutta joka päivä pyrin ne syömään! Ostin myös muuten North Facen feikkifleecen ja ollut kyllä kovassa käytössä myös täällä Suomessa :D

    • Anne
      |

      Aa, ihania momoja! Mä myös söin niitä varmaan joka päivä! Me ollaan oltu selkeästi samoilla linjoilla, kun molemmilla on fleecetkin :D

  9. Kiva ajatus postata matkoja reilusti menneisyydestä! :)

    Ja juurikin kiva pitää postaus lyhyenä, itse syyllistyn siihen että kuvia ja tekstiä on paljon – vaikka postaus kuvaisikin yhtä päivää kuten viimeaikaisissa artikkeleissani on tilanne ollut.

    • Anne
      |

      No, nämä ovat tälläisiä lyhyitä päiväkirjakatsauksia, normaalisti tulee kyllä postattua vähän eri tyyppisiä juttuja :D mutta vaihtelu virkistää.

  10. Liza in London
    | Vastaa

    Onpa kiva postaussarja! Olen usein miettinyt, että uusista matkoista haaveilemisen sijaan olisi joskus hyvä keskittyä niiden jo tehtyjen reissujen muisteluun. Vaikka eivät ne kaksi tietenkään sulje toisiaan pois ;). Toi liitovarjoilu näytti niin upealta, että haluaisin itsekin kokeilla, lievästä korkeanpaikankammosta huolimatta!

    • Anne
      |

      Välillä on kyllä kiva muistella menneitä reissuja! Aika paljon sitä harrastetaan mun miehen kanssa, koska niihin liittyy niin paljon hauskoja muistoja – tietysti joskus on ollut ikävämpiäkin sattumuksia, mutta ei niille voi nyt jälkikäteen enää useimmiten kuin vaan nauraa :D

  11. Näyttää aikamoiselta seikkailulta! Mahtavaa! Mäkin olen usein miettinyt, että olisi kiva kirjoitella vanhoistakin matkoista joskus mutta eihän niistä muista mitään yksityiskohtia enää. Täytyisikin Suomessa käydessä tutkia onko reissuista päiväkirjoja olemassa. Kiitos tästä vinkistä ;)

    • Anne
      |

      Joo, joskus kyllä harmittaa, ettei ole aktiivisemmin tullut kirjoitettua hauskoja sattumuksia ja yksityiskohtia ylös päiväkirjoihin! Joitain vanhoja blogipostauksia lukemalla (tältäkin reissulta) olen muistanut asioita, jotka olin muuten jo unohtanut. Pitää ottaa jatkossa taas tavaksi tämä reissupäiväkirjoihin raapustelu!

  12. Tällaiset vanhat päiväkirjajutut on mukavaa luettavaa! Niissä on yleensä kirjotettu lyhyesti ja ytimekkäästi se, miltä sillä hetkellä on tuntunut. Oiskohan Pokhara merkkinen olut olemassa, nimi kuulostaa tutulta? :-D

    • Anne
      |

      Pokhara-oluesta en tiedä, mutta sellainen ainakin on Nepalista kuin Gorkha! :D Ja se on hyvää, sitä juopoteltiin Nepalin reissulla.

Leave a Reply