Nirvanan jalanjäljissä Seattlessa

Julkaistu Pohjois-Amerikka, USA | 8

Syy, miksi halusin alunperin matkustaa Seattleen, oli yksinkertainen – Nirvana ja 90-luvun grunge. Vaikka olenkin hevimuija aina ja ikuisesti, en voi kieltää, etteikö Nirvana kuuluisi edelleen suosikkibändeihini. Teinivuodet menivät Kurt Cobainin surullista kohtaloa itkiessä, vaikka toki Nirvanan huippuvuosina olin vasta varhaislapsuudessa ja löysin musiikin vasta noin 10 vuotta bändin lopettamisen jälkeen. Jos voisin valita bändin, joka ei ole enää olemassa ja jonka voisin nähdä livenä, olisi se varmastikin Nirvana.

Grunge syntyi 1980-luvun lopussa Washingtonin osavaltiossa, mutta pitkälti se yhdistetään juuri Seattleen ja lähikaupunkeihin. Alkuaikojen grunge-liike pyöri lähinnä Sub Pop-levy-yhtiön ympärillä, joka kiinnitti ensimmäiset tyylisuuntauksen bändit kuten Nirvanan, Mudhoneyn ja Soundgardenin.

Nirvana-fanina halusin kiertää Seattlessa kohteita, jotka jollain tavalla liittyivät bändin ja grungen historiaan.

Terminal Sales Building

1932 1st Ave

Bruce Pavitt ja Jonathan Poneman perustivat Sub Pop Recordsin vuonna 1986. Sub Popin voidaan sanoa olleen hyvin keskeisessä asemassa ns. ”Seattlen saundin” (Seattle sound) syntymisessä. Levy-yhtiön toimipiste oli Seattlen keskustasta lähellä Pike Place Marketia sijaitsevassa Terminal Sales Buildingissa vuosina 1988-2003. Sub Popin remmissä Nirvanan lisäksi olivat mm. Soundgarden ja Mudhoney. Vuonna 1995 Sub Popista myytiin 49% osuus Warner Music Groupille.

VAIN (The Vogue)

2018 1st Ave

Belltownissa sijaitseva Voguella oli merkittävä osuus Seattlen grunge-skenessä. Siellä soittivat Nirvanan lisäksi mm. Alice in Chains ja grungen edelläkävijä Melvins. Huhtikuussa 1988 Nirvana esiintyi The Voguessa ensimmäistä kertaa. Kertoman mukaan keikka oli kamala, niin bändin kuin kuulijoidenkin mielestä. Siihen aikaan bändin rummuissa oli Dave Foster. Fosterin ura Nirvanassa loppui lopulta lyhyeen, eikä hän ollut mukana kuin muutamassa esiintymisessä.

Nykyään paikalla sijaitsee trendikäs kampaamo Vain. Kävin sisällä pyörähtämässä ja henkilökunta vaikutti tottuneen Nirvana-fanien pyhiinvaelluksiin. Hiuksia en tällä kertaa laittanut, mutta joku vannoutunut Nirvana-fani kai senkin tekisi vain siksi, että saisi viettää pidemmän aikaa samassa paikassa jossa bändi on aikoinaan esiintynyt.

Neumos Crystal Ball Reading Room

925 E Pike St

Capitol Hillissä sijaitseva Neumos avattiin alunperin 90-luvun alussa Moe’s Mo’Roc’N Café -nimellä. Capitol Hill ei kuitenkaan varsinaisesti ollut mikään grungen synnyinsija, sillä suurin osa keikoista järjestettiin alempana kaupungissa Belltownin, Pioneer Squaren tai International Districtin klubeilla. Nirvana ei käsittääkseni esiintynyt täällä koskaan, mutta muita grunge-bändejä kuuleman mukaan nousi täällä lavalle.

Nykyään Capitol Hill on Seattlen trendikästä queer-aluetta, josta löytyy paljon baareja, kahviloita ja ravintoloita. Kävin siellä useamman kerran ja pidin kaupunginosaa viihtyisänä. Suosittelen vierailemaan Seattlessa ollessa.

The Crocodile

2200 2nd Ave

Vuonna 1991 avatun, Belltownin olohuoneena tunnetun Crocodile Cafen 16-vuotisen uran aikana sen lauteille nousi Nirvanan lisäksi muitakin grungen jättiläisiä kuten Pearl Jam, Alice in Chains ja Mudhoney. Nirvanan ainut konsertti Crocodilessa oli 1992, Mudhoneyn lämppärinä. ”Croc” suljettiin yllättäen vuonna 2007, mutta avautui uudelleen vuonna 2009 nimellä The Crocodile. Se toimii edelleen aktiivisesti Seattlen yöelämässä.

Moore Theatre

1932 2nd Ave

Kesäkuussa 1989 Sub Pop järjesti (silloin) 1400-paikkaisessa Mooressa Sup Pop Lame Festin, jossa esiintyivät levy-yhtiön kolme lupaavinta kiinnitystä – Mudhoney, TAD ja Nirvana. Ilta myytiin loppuun, joten bändit pääsivät soittamaan isoimmalle yleisölle kuin koskaan aiemmin. Loppuunmyynti tuli yllätyksenä ja siitä lähtien Sub Popin bändit soittivat kymmenien sijaan sadoille kuulijoille. The Mooressa järjestettyä iltaa voidaan kutsua siis jonkinlaiseksi käännöskohdaksi Sub Popin suojateille, grungen saavutettua kuulijoita myös oman skenensä ulkopuolelta.

The Moore on Seattlen vanhin vielä toiminnassa oleva teatteri.

Kurt Cobainin talo ja kuolema

171 Lake Washington Blvd E

Huhtikuun 8. päivänä 1994 Nirvana-fanien päivä täyttyi surusta. Bändin vokalisti ja keulahahmo Kurt Cobainin ruumis löydettiin Lake Washington Boulevardilla sijaitsevasta talosta – Cobain oli tehnyt itsemurhan ampumalla itseään haulikolla päähän. Kuolinsyytutkijoiden arvion mukaan kuolema oli tapahtunut muutamaa päivää aiemmin, 5. huhtikuuta.

Ruumis löytyi pihan perällä olleesta lisärakennuksesta, jota ei enää ole. Talon ulkoasu on myös muuttunut siitä, mitä se oli 24 vuotta sitten. Taloa reunustaa korkeat aidat ja pensaat, joten sisälle on turha kuikuilla.

Olin odottanut vierailua talolla ja se oli minulle myös hyvin koskettava kokemus. Kurt Cobainin tarina on todella surullinen osoitus siitä, mihin äkillinen, maailmanlaajuinen julkisuus, sen tuoma paine menestyksestä sekoitettuna mielenterveys- ja päihdeongelmiin voi johtaa. Toisinaan mietin, minkälainen maailma olisi, jos Kurt Cobain ei olisi tehnyt itsemurhaa. Olisiko Nirvana olemassa edelleen? Olisiko grunge vielä elossa?

Viretta Park

151 Lake Washington Blvd E

Kurt Cobainin talon vieressä sijaitseva pieni puisto on muodostunut Nirvana-fanien pyhiinvaelluskohteeksi. Puistossa sijaitsevaan penkkiin on kaiverrettu muistokirjoituksia ja penkille jätetty tavaroita muusikon muistoksi. Fanit kerääntyvät puistoon vuosittain kuoleman vuosipäivänä sekä Kurtin syntymäpäivänä kunnioittamaan muusikon muistoa.

Vietin puistossa tovin ottamassa valokuvia ja miettimässä elämän syntyjä ja syviä. Laitoin kuulokkeista soimaan yhden Nirvanan tunnetuimmista kappaleista, ’Come As You Are’, kunnioittaakseni artistin muistoa. Vaikka kappale kertoo todennäköisesti heroiinin käytöstä, on sen sanoituksissa muitakin kylmääviä piirteitä:

And I swear that I don’t have a gun
No I don’t have a gun
No I don’t have a gun

Viretta Parkiin ja Cobainin talolle pääsee Seattlen keskustasta helposti bussilla. Bussin päätepysäkiltä on lyhyt kävelymatka talolle.

Varsinainen Kurt Cobain Memorial Park sijaitsee Aberdeenissa, Seattlen ulkopuolella.

Museum of Popin Nirvana-näyttely

325 5th Ave N

Nirvana-fanin ei tule jättää väliin Museum of Pop Culturen Nirvana-näyttelyä – Nirvana: Taking Punk to the Masses. Se sisältää suuren määrän erilaisia Nirvana-muistoesineitä bändin aktiivivuosilta – vaatteita, sanoituksia, keikkajulisteita, soittimia, valokuvia.. Minulla kävi tuuri, sillä näyttely oli ollut jonkin aikaa ulkomailla lainassa ja se tuotiin nyt takaisin Seattleen, joten ehdin juuri nähdä sen ennen matkani päättymistä.

Museum of Pop Culturessa on nähtävillä myös muutakin mielenkiintoista, kuten Jimi Hendrix-näyttely. Avajaisissa kaikki näyttelyt eivät olleet auki, joten tutustuin lähinnä Nirvana-osuuteen. Museum of Pop Culturen aukioloajoista, hinnoista, tapahtumista ja niin edelleen voi löytää lisätietoa museon sivuilta täältä.

Nirvana-näyttelyn avajaisissa #NirvanaReturns

Sattuipa sopivasti niin, että viimeisenä iltana ennen kotiinpaluuta Museum of Pop Culture järjesti Nirvana-näyttelyn avajaiset. Lipun avajaisiin sai ostettua netistä ja kun luin ohjelmasta, että Nirvanan basisti Krist Novoselic olisi paikalla, pakkohan sinne oli päästä.

Illan aikana kuulin puheen Kristiltä, sekä mielenkiintoisen paneelikeskustelun, jossa oli mukana mm. Sub Popin perustaja Bruce Pavitt ja Kim Thayil Soundgardenista muiden skenen vaikuttajien kanssa. Paikalla oli esiintymässä myös bändejä ja pääsin tutustumaan uudelleen avattuun Nirvana-näyttelyyn ensimmäisten joukossa. Täydellinen lopetus 2 viikon matkalle!

Olisin halunnut mennä juttelemaan Kristille ja esimerkiksi Bruce Pavitille, mutta perisuomalainen ujous iski ja tyydyin vain ihastelemaan kuuluisuuksia sopivan kyyläysetäisyyden päästä. Oli sekin kuitenkin aika hienoa nähdä grungen merkkihenkilöitä ja kuulla heidän ajatuksiaan siitä, miten skene lähti kehittymään Seattlessa 1980-luvun lopussa.


Short summary in English

I would say the biggest reason for me to travel to Seattle was 90’s grunge and Nirvana, which is still one of my favourite bands. I wanted to see grunge and Nirvana related locations around the city and conduct sort of pilgrimage in the footsteps of Nirvana during my visit.

I think the location I waited most to see was actually Kurt Cobain’s former house and site of his death. It was also the most emotional one to visit; I felt sad watching the house and Viretta Park, which has become unofficial memorial site of Kurt. The park’s wooden benches serve as the de facto memorial to Kurt Cobain and are covered with graffiti messages to the music icon. While standing in the park, I listened Nirvana’s ’Come As You Are’, paying my tribute to Kurt and his art.

Another highlight of my ’Nirvana pilgrimage’ was going to the re-opening event of Nirvana exhibition ’Taking Punk To The Masses’, arranged at Museum of Pop Culture. I was able to book ticket online and when I noticed that Krist Novoselic will be there among other influencers of Seattle grunge scene, I had to go. I was lucky, since the event was arranged on my last night in Seattle. What an ending to already almost perfect holiday! During the event, I was able to see the re-opened Nirvana exhibition with loads of Nirvana memorabilia, as well as listen to speech from Krist and interesting panel discussion, where Bruce Pavitt (founder of Sub Pop), Charles Peterson, Jack Endino, Kim Thayil (from Soundgarden), Gillian Gaar and Steve Fisk were discussing about history of grunge through photographs.

Sometimes I wonder, if Kurt Cobain would still be here, would Nirvana still exist? What would the world be like? Would grunge still live?

8 Responses

  1. TheLillyPierce
    | Vastaa

    Oi vitsi jenkeissä ois niin paljon nähtävää ja tää vaa lisäs matkakuumetta :’D Ja vaikka sitä metallia kuuntelee niin saa ja pitääkin avartaa maailmankuvaansa välillä kuuntelemalla muutakin ;)

    x Lilly
    IG: @TheLillyPierce
    Blog: http://bellefernal.com

    • Anne
      |

      Joo, mä haluaisin lähteä jo takaisin! Olin maaliskuussa siis 2 viikon reissulla ja kävin muuallakin. En vaan ole saanut aikaiseksi kirjoittaa siitä reissusta vielä. Muutama mielenkiintoinen tarina on kyllä vielä jaettavana, joten stay tuned! :)

  2. Sini
    | Vastaa

    Mulla oli teininä Nirvana – kausi. Edelleen tulee fiilisteltyä niiden biisejä silloin tällöin. :)

    • Anne
      |

      Hyviä kappaleita ovat edelleen, 25 vuoden jälkeenkin :)

  3. Miraor
    | Vastaa

    Olipa upea lopetus teikäläisen reissulle, aika huikeeta! Tuo Cobainin kotitalo olisi varmasti pysäyttävää nähdä livenä. Tuli vähän kylmiä väreitä tässä juttua lukiessa. Se piti vielä sanoa, että kampaamolla on oikeesti aika taktisesti suunniteltu lokaatio, olisi kiva tietää, millaista lisämyyntiä tulee Nirvana-fanien käydessä, jääkö moni just parturituoliin istuskelemaan ja ottamaan uutta väriä päähän, että saa olla samassa paikassa!

    • Anne
      |

      En tullut kysyneeksi myyntipuolesta, mutta ilmeisesti siellä käy vanhoja Nirvana-faneja kääntymässä usein!

  4. Outi / Maa Quzuu
    | Vastaa

    Vaikken nyt maailman isoin Nirvana-fani olekaan, niin tässä on kyllä paljon sellaisia kohteita joihin voisin itsekin lähteäkin pyhinvaellukselle. Ja ennen kaikkea viedä mieheni, joka sitten taas on grunge- ja musiikkimiehiä henkeen ja vereen. Seattle alkoi yhtäkkiä kiinnostamaan matkakohteita!

    • Anne
      |

      Suosittelen Seattlea kyllä kovasti grungen ystäville! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.