Penang, Malesia 16.2.2012

Julkaistu Aasia, Maailman makuja, Malesia | 5

IMG_6917

Päivä vaihtuu illaksi ja Penangin katuja reunustavat ruokakojut muovituoleineen alkavat täyttyä nälkäisistä asiakkaista. Nuoria ja vanhoja, bisnesmiehiä, opiskelijoita ja muutama laitapuolen kulkija. Toiset syövät kiireellä, toiset taas ovat tulleet nauttimaan illallista pitkän kaavan mukaan koko suvun voimin. Istahdamme siemailemaan teetä ja odottamaan annoksiamme. Katselemme mielenkiinnolla ympärillä hääriviä ihmisiä. Emme ole ainoat näille kulmille eksyneet turistit. Höyryävät padat ja sihisevät pannut luovat todella eksoottista tunnelmaa. Tuoksu on huumaava. Tämä on sitä Kaakkois-Aasiaa mistä minä pidän.

Saaren lukuisista pikaruoka- sekä ravintolaketjuista huolimatta paikalliset näyttävät illallistavan mielellään näissä perinteikkäissä katukeittiöissä ja ihmekös tuo, monet näistä kokeista ovat tehneet annoksiaan vuosikymmeniä ja ammattitaidon todella huomaa maussa. Kokeista suurin osa näyttää ikäisikseen virkeiltä, mutta ovat varmasti jo kahdeksankymmenen tienoilla. Osa varmasti ylikin. Heidän reseptiikka sekä tekniikka ovat hioutuneet aikojen saatossa täydellisyyttä hipovaksi. Samalla kokilla saattaa olla vain yksi annos jota hän kokkaa. Kyseinen kokki tunnetaankin jostain tietystä ruoastaan ja sitä tullaan nauttimaan matkankin päästä.

Tarkempi silmäys katukeittiöiden maestroihin osoittaakin sen varjopuolen, että joukossa ei ole ensimmäistäkään nuoremman polven kokkia. Tämän päivän malesialaisia kiinnostaa uudet ammatit, eikä perinteisille tekijöille välttämättä löydy jatkajia. Tämä kehitys on havaittavissaissa tietysti ympäri maailman. Ennen saatoit opiskella työn ja tehdä sitä ylpeydellä lopun ikääsi. Tuntuisi hurjalta jos joku opettelisi tekemään taivaallisen nuudeliannoksen ja tekisi sitä intohimolla eläkeikäänsä asti. Toivottavasti näille perinteisille ja ilmeisen arvostetuille ammateille kuitenkin löytyy jatkajia, sillä ainakin tyytyväisistä asiakkaista päätellen kysyntää on. Kuka tahansa ei kuitenkaan pysty kokiksi pystymetsästä lähtemään vaikka nuudelisoppa onkin vain… nuudelisoppaa. Jokainen Aasiassa matkaillut kuitenkin tietää että näissä katukeittiöiden nuudelikeitoissa on kuitenkin eroja, ja hyvät todella erottuvat edukseen.

Höyryävät annokset saapuvat vihdoin pöytään. Katukeittiön tuotoksia maistellessa vallitsee syvä hiljaisuus. Miten voikin nuudelisopasta löytää näin hienoja vivahteita. Maku on täyteläinen ja annos on erittäin ruokaisa. Löytyyhän meiltä kotopuolestakin etnisiä ravintoloita, mutta useimmiten annokset ovat hintavia, ja niistä siltikin puuttuu jotain olennaista. Onko se sitten muovituolit, ihmisvilinä, tuk-tukien pakokaasut, vai kokin vuosikymmenten kokemus? En tiedä, mutta sen voin sanoa että tulen ruokailemaan ympäri Kaakkois-Aasiaa katukeittiöissä niin paljon kuin suinkin ehdin ja kehotan lämmöllä muitakin tekemään niin. Ennen kuin viimeinenkin vanhan liiton nuudelimestari sammuttaa lietensä lopullisesti.

Postaus on osa Matkoja menneisyydestä-sarjaa, jonka tarkoituksena on jakaa muistoja aiemmista omista sekä meidän yhteisistä matkoista.

5 Responses

  1. Aaahh, Malesialainen katukeittiö, ei ole ehkä parempaa! Vitsi miten nälkä näistä tunnelmista taas tulikaan…. Täytyy todella toivoa, että seuraavatkin sukupolvet ymmäertävät perinteiden päälle ja löytyy ruokakulttuurissa jatkajia. On muuten ihan pakko tarkistaa, että ollaanko oltu 2012 samaan aikaan Penangilla, kuinka kauan siellä olitte helmikuussa? Me on tultu Indonesiasta saarelle 22.2. ja matka jatkunut taas 3.3. Mahdollisesti menty just ristiin.

    • Markus
      |

      Aluksi jotenkin ei säväyttänyt tuo Malesia, mutta nyt taas kun muistelee niin olihan siellä hienoa! Varsinkin little indian alue ruokineen, aijai! Me oltiin varmaan juuri lähdetty pois alta, muistaakseni tuossa kuun puolivälin tienoilla viikon verran oltiin siellä. Täytyykin kaivaa jostain tarkat päivät :)

  2. Me ollaan taidettu kaikki mennä ristiin Penangilla alkuvuodesta 2012 :-D Mekin nimittäin oltiin siellä ja nautittiin kovasti noista herkuista….

    • Anne
      |

      Se nyt ei ole mitään uutta, että ollaan oltu samaan aikaan samassa paikassa.. :’D

    • Markus
      |

      Oltiin jossain aika keskeisessä guesthousessa josta bussit toi ja vei porukkaa eri suuntiin ympäri vuorokauden. Ties vaikka olisi ohi menty:) kyllähän tuonne lähtisi uudestaan, jos ei muuten niin ihan vaan syömään!

Leave a Reply