Pikapyrähdys Pietariin

Julkaistu Venäjä | 4

Viime syksynä tuli käytyä ensimmäistä kertaa itänaapurissa. Markushan sai Venäjän leiman passiinsa jo elokuussa vierailessaan Kazanissa, Tatarstanissa, mutta itse pääsin matkustamaan Venäjälle ensimmäistä kertaa vasta vuoden lopulla kun firman pikkujouluristeily kuljetti meidät viisumivapaalle matkalle Pietariin. No, reissun tarkoituksena ei ehkä tällä kertaa ollut tutustua niin perinpohjaisesti Pietarin nähtävyyksiin, mutta olin reissusta kuitenkin kovasti innoissani.

Marraskuisena harmaana päivänä kaupunki ei tuskin näyttänyt niitä parhaimpia puoliaan. No, miltä se Pietari sitten oikein lyhyellä visiitillä näytti, selvinee seuraavista kuvista:

morskoy vokzal

Kuvassa Morskoy Vokzalin terminaalirakennus ja hotelli, jonka eteen St. Peter Linen M/S Princess Maria parkkeeraa. Tämä oli ensimmäinen asia, jonka näin Venäjälle tullessani ja pakko myöntää – en ollut edes yllättynyt, koska tämähän vastasi täysin sitä mielikuvieni Venäjää! Harmaata, hirveetä arkkitehtuuria, joka kylläkin on aika kaukana siitä, mitä esimerkiksi Pietarin keskustassa on nähtävillä. Terminaalirakennus oli sisältäkin jämähtänyt jonnekkin 80-luvulle, mutta onneksi sinne ei tarvitse jäädä asumaan (ellei välttämättä halua yöpyä samassa rakennuksessa olevassa hotellissa, siis). Sama kaunis maisema jatkui mihin tahansa suuntaan katsoessa. Valitettavasti laivan lipuessa aamuyön pimeydessä en päässyt kunnolla näkemään valtavaa Pietarin satamaa, josta kaikki kohisevat.

princess maria, st peter line

Kaupungilla vierailimme Galerija-ostoskeskuksessa. Kiersin väsähtäneenä parit rättikaupat ja kävin pihalla valokuvaamassa sekä harjoituttamassa kyrillisten lukua, ennen kuin siirryin paikalliseen ruokamarkettiin hypistelemään tuotteita. Ostin tuliaisiksi paikallista olutta, suolakurkkuja, tattaria ja jotakin venäläistä suklaata. Parin tunnin ostoskierroksen jälkeen siirryimme nautiskelemaan pitkää lounasta. Vegaanirajoittuneisuuteni tuli lähes heti ongelmaksi, sillä venäläinen keittiö ei ole hirveän armollinen kasvissyöjiä kohtaan. Onneksi lopulta löytyi jotakin syötävää, vaikka suolakurkkuja jäin kyllä kaipaamaan. Mikä pettymys – ensimmäistä kertaa Venäjällä, eikä edes suolakurkkuja tarjoiltu ravintolassa! Eikö stereotyyppinen mielikuvani maan ruokatarjonnasta pitänyt paikkaansa?

Pietari oli todella harmaa ja väritön tuona lauantaipäivänä. Edellisen illan takaraivossa jyskyttävät tarjoilutkin saattoivat tietysti hieman latistaa tunnelmaa, eikä ympäristöään jaksanut ihmetellä niin sinnikkäästi. Ensikosketukseni Pietariin ja Venäjään jäi todella etäiseksi, mutta en silti sanoisi reissun olleen mitenkään epäonnistunut – päinvastoin, sillä mielenkiintoni heräsi entisestään! Pietari on hyvä valinta ensireissulle Venäjälle, sillä St. Peter Linen paatilla paikalle matkustaessa säästyy viisumirumbalta. Kaupungissa saa oleskella 72 tuntia ilman viisumia joka käytännössä (laivojen aikatauluista johtuen) tarkoittaa 3 päivää ja 2 yötä. Siinä kerkeää jo vähän enemmän tutustua. Toivottavasti pääsisin pian toisen kerran tutkailemaan kaupunkia, ajan kanssa!

Tarkempia kuvauksia Pietarin päiväristeilyistä voi lukea esimerkiksi Travel Adventures Without End– ja Pää Pilvissä -blogeista.


Short summary in English

I visited St. Petersburg last year. It was my first time in Russia – so I was very excited. Markus already went earlier same year to Kazan, for Masters swimming competition.

We had my workplace’s Christmas party on the cruise, so not really a typical sightseeing trip. St. Petersburg was extremely grey because of the weather and first thing I saw from Russia was lovely Morskoy Vokzal terminal building, where St. Peter Line’s ferries bring their passengers. But, the terminal building just somehow really resembled everything I had imagined life in Russia would look like, so I wasn’t disappointed at all!

We had very limited time to visit the city, so our driver took us to a big shopping mall Galerija where I bought some souvenirs (picked cucumbers, beer, buckwheat) before we head to lunch in a local Russian restaurant. For a vegan, Russian cuisine doesn’t seem to offer too much, but luckily I found something to eat, even they didn’t serve pickled cucumbers (which was bit of a disappointment).

Having last night’s drinks still banging the back of my head the experience was not maybe the best one, but definitely got me interested in visiting again. It’s possible to stay up to 72 hours in St. Petersburg without a Russian visa, if arrival and departure are within St. Peter Line ferry. For a short city trips, this is a great opportunity.

4 Responses

  1. Me käytiin pari vuotta sitten samaisella risteilyllä, ja täytyy myöntää, että juuri tuo ensimmäinen rakennus, jonka Venäjästä näkee, on juuri sitä mielikuvaa, mitä Venäjästä on :D Se oli myös minun ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen Venäjän vierailu. Fiilis kyllä jäi, että ainakin Pietarissa pitäisi käydä uudelleen.

    • Anne
      |

      Ei siitä vaan pääse yli eikä ympäri, että monelle Venäjä mielikuvissa on juuri tuollaista rähjäistä neuvostolaatikkorakennusta. Mutta, kai siinä joku totuuten siemenkin on, kun heti ensimmäisenä mielikuvien rakennus lävähtää verkkokalvoille :D

  2. Ihanaa neuvostoajan rappioromantiikkaa näissä kuvissa ja tunnelmissa! Kiinnostaisi hirveästi lähteä käymään, mutta musta tuntuu että koska maa on niin valtava, sinne pitäisi mennä vähintään muutamaksi viikoksi että ehtisi nähdä edes jotain ja saisi otteen paikoista. :D Tosin tuo Pietarin-risteilykin kyllä vähän houkuttais.

    • Anne
      |

      Joo, jos meinaa koko Venäjän valloittaa yhdellä visiitillä, niin sitten tarvitaan jo varmasti toista kuukautta! :) Mutta lyhyelle kaupunkilomalle viisumivapaa Pietarin reissu on hyvä valinta, kun aika edullisestikin pääsee!

Leave a Reply