Tallinnan makuja

Julkaistu Eurooppa, Maailman makuja, Viro | 8

Taannoisella Tallinnan matkalla haluttiin koklata ravintoloiden suhteen jotain meille uutta. Yleensä meillä on ollut pari luottomestaa, jonne ollaan menty ruokailemaan nälän iskiessä (mm. African Kitchen Vanhassakaupungissa). Yhden päivän aikana kerettiin vierailemaan kolmessa eri kuppilassa, joista jokaisessa varmasti haluan käydä vielä uudestaan.

Ensimmäisenä se F-hoone (Telliskivi 60). Kaikkihan sitä kehuu. Pitihän se sitten käydä testaamassa.

Sisällä oli varsin mukava tunnelma. Tykkäsin erikoisesta sisustuksesta, eikä ruoassakaan ollut mitään moitittavaa. Me oltiin vasta syöty myöhäinen aamupala, joten nälkä ei hirveästi kurninut ja valitsin vain mallia perus vihreän salaatin. Markus otti borsch-keittoa, oli kuulemma hyvää. Suosiostaan huolimatta F-hoonessa oli edullista. Ruokalista oli aika lyhyt ja simppeli, mutta niin se yleensä onkin hyvä olla. Ei kannata lähteä turhia säätämään. Olimme paikalla tosiaan lounasaikaan (lauantaina) ja asiakkaita riitti. Illalliselle joutuu varmaan jo tekemään, tai ainakin kannattaa tehdä, pöytävarauksen jos haluaa varmistaa että pääsee syömään. Viihtyisä, edullinen, nuorekas ja lapsiystävällinen, siinä ne menenestyskuppilan ainekset taitaa nykypäivänä olla. Lapsille oli joku oma piirustushuonekin tuolla.

Vihreä salaatti oliivien kanssa

Vaikka yleensä suosittelenkin välttelemään Tallinnan Vanhankaupungin ravintoloita kuin ruttoa (suurimmassa osassa kun valitettavasti ei osata muuta, kuin ottaa tyhmiltä turisteilta rahat pois), niin onneksi sieltä löytyy muutama helmi joihin voi huoletta astua sisään ja nauttia olostaan. Kohvik Must Puudel (Muurivahe 20) oli meille ihan uusi tuttavuus ja käväistiin siellä nopeasti iltateellä ennen illalliselle menoa. Paikassa haisi hipsterille (kirjaimellisesti, koska sohvan jolla istuttiin selkänoja haisi ihan hielle..), mutta siellä oli mukava, nuorekas tunnelma (hajuhaitasta huolimatta) ja illemmalla oli tulossa joku bändikin esiintymään. Ruokia ei maisteltu, mutta osa asiakkaista kyllä olivat syömässä. Vaikutti tosi rennolta illanviettopaikalta, jonne olisi kiva tulla kavereiden kanssa nauttimaan parit oluet ja syömään jotain pientä. Ihana nimi tuolla kuppilalla. Musta puudeli! Koiraihminen oli heti myyty.

Ei kyllä ollut enää ihan terassikelit..

Jo viimeksi kun oltiin Tallinnassa, haluttiin koittaa jotain uutta ravintolaa illallistamiseen. Markus oli bongannut Tripadvisorista Rataskaevu 16:n (nimi osoitteen mukaan), joka keikkui kärkisijoilla erinomaisilla arvosteluilla. Menun hinnat eivät päätä huimanneet joten rynnättiin paikalle oitis. Top tykkänään, sanoi tarjoilija, ja kysyi olemmeko tehneet pöytävarauksen. Ilmeisesti muutama muukin oli huomannut suositun ravintolan ja jouduimme poistumaan paikalta pettyneenä. Tällä kertaa olimme fiksuja ja pöytävaraus tehtiin kuukautta ennen Tallinnaan menoa.

Rataskaevu 16 oli sitä mitä lupasikin – edullinen ja herkullinen. Meillä oli pöytävaraus 20:00 ja koska olemme aina ajoissa joka paikassa, kävimme jo puolelta kärkkymässä jos tilaa sattuisi olemaan. No, ei ollut, joten käytiin vielä puoli tuntia pyörimässä ulkona. Kun palasimme tasalta takaisin, ei pöytämme ollut vieläkään valmis – edelliset asiakkaat olivat vielä viimeistelemässä juomiaan. Tilanne oli jokseenkin kiusallinen, koska tuleva pöytämme oli aivan sisäänkäynnin vieressä ja seisoimme siinä odottamassa pääsyä pöytään. Tarjoilija kävi hätistelemässä asiakkaita, mistä meille tuli vielä vaivaantuneempi olo. Lopulta asiakkaat lähtivät ja pöytä saatiin siivottua meitä varten, jouduttiin odottelemaan ehkä noin 10 minuuttia. Pöytään istuttuamme tarjoilija toi menut – suomenkieliset – joka jostain syystä rupesi kismittämään mua ihan sairaasti. Jos olen muutenkin kommunikoinut englanniksi, voisi sen englanninkielisen menunkin tyrkätä käteen. Nojoo, olin jotenkin vähän ärsyyntynyt ja vaivaantunut siitä pöydän odottelusta, että ehkä se vaikutti asiaan. Saatiin ruoat ja juomat kuitenkin tilattua ja huomasin, että tarjoilija yritti kovin paikata odottelua ja oli todella ystävällinen. Saatiin sitten myös kokin tervehdyksenä pienet maistiaiset ennen varsinaisia ruokia.

Olin ruokiin todella tyytyväinen, harvoin missään saa alle 20 eurolla kolmen ruokalajin illallisen joka on ensinnäkin tarpeeksi täyttävä, maukas ja monipuolinen. Vaikka pöydän kanssa oli pientä säätämistä ja odottelua, niin voin kuitenkin suositella paikkaa lämpimästi. Kannattaa vaan muistaa tehdä se pöytävaraus etukäteen, ettei joudu pettymään kun paikka on täynnä! Sen parin tunnin aikana, mitä ravintolassa oltiin, aika moni asiakas jouduttiin käännyttämään ovelta koska ravintola oli täynnä.

Tallinnassa ei tosiaan kannata jäädä sinne turistiravintoloihin pyörimään, sillä kaupunki tarjoaa oikeasti hyviä ja edullisia ruokailuvaihtoehtoja. Monet matkailijat tuntuvat löytäneen nämä paikat jotka mainitsin, mutta onneksi se ei ole vaikuttanut vielä tasoon!

Onko sinulla jotain ravintola/kahvila/baarisuosituksia Tallinnassa?

8 Responses

  1. jonahi
    | Vastaa

    Mä käyn Tallinnassa aina rautatieaseman takana sijaitsevassa ihanan kämäisessä Asian Caféssa. Sitä ei voi kyllä suositella muuten kuin oikeasti pienellä budjetilla matkaaville, sillä laatu on vähän mitä on, mutta vatsansa saa täytettyä sopuhintaan 3 euron paistettu riisi -annoksella :D

    • Anne
      |

      Noo, vinkki tuokin, sellaiselle joka haluaa paistettua riisiä ja edullisesti Tallinnassa ollessaan :D

  2. Mekin käytiin kesällä Tallinnan reissullamme nimenomaan tuolla ekana mainitsemassasi ravintolassa. Kaikki jotka menee Kalamajaan tuntuu päätyvän sinne :D Siellä oli kyllä kiva tunnelma ja sisustus, tosin meillä taisi käydä ruuan kanssa huono tuuri, nimittäin ne annokset jotka syötiin ei ollut kovin kummoisia (söin jonkun linssiannoksen). Mutta kokonaisvaikutelma kuitenkin hyvä!

    • Anne
      |

      Höh, harmi ettei ruoka ollut hyvää. Ei nuo meidän ruoatkaan mitään superia ollut mutta hintaansa nähden ihan hyviä :)

  3. Inka
    | Vastaa

    Me oltiin varattu pöytä meidän edellisellä Tallinnan-reissulla tuonne Rastakaevuun, mutta oltiin lopulta niin täysiä laivabuffetin jäljiltä, että jouduttiin skippaamaan se. Nyt kyllä vähän harmittaa!

    • Anne
      |

      Kandee kyllä käydä ensi kerralla kun Talsuun suuntaa, oli erinomainen paikka :)

  4. Sakari Mikael Kestinen
    | Vastaa

    ”Pöytään istuttuamme tarjoilija toi menut – suomenkieliset – joka jostain syystä rupesi kismittämään mua ihan sairaasti. Jos olen muutenkin kommunikoinut englanniksi, voisi sen englanninkielisen menunkin tyrkätä käteen.”

    Heh, mua taas ärsyttää Tallinnassa asioidessani täysin päinvastaisesta syystä – asiakaspalvelijat, jotka väen vängällä puhuu englantia, vaikka suomen ja viron ihana sekasotku puolin ja toisin on suomalais-virolaisen kanssakäymisen ikiaikainen perusta. Itse pyrin puhumaan niin viroa kuin osaan ja täydentämään loput sitten puhumalla siihen mukautettua suomea. Siis en missään nimessä kirjakieltä vaan sellaista yleispuhekieltä, jossa teen ne foneettiset muutokset, jotka tiedän virossa olevan erilaisia kuin suomessa (eli vähän kuin puhuisin turkua mutta niin että diftongit monoftongisoituu ja tietyt kysymysrakenteet on erilaisia).

    Sano minua kulttuuri-imperialistiksi, mutta oikein särähti korvaan F-hooneessa kun paikan asiakaskunnasta absoluuttisesti suurin osa oli suomalaisia, mutta virolainen henkilökunta palveli heitä yksinomaan englanniksi. Tuntui lähinnä teennäiseltä. Jos mulla olisi firma, jonka asiakaskunnasta yli puolet olisi virolaisia, totta munassa pistäisin henkilökuntani vironkurssille.

    Englantia tulee muutenkin joka tuutista niin sitä ei huvittaisi käyttää ellei ole aivan pakko, eli paikoissa jossa en osaa paikallista puheenpartta yhtään. Tosin sellaiset paikat ovat helposti samalla sellaisia, jossa ei voi luottaa ihmisten osaavan englantia, kuten Latvia tai Puola. Hassua kyllä näissä paikoissa sitten saksa saattaa toimia yllättäen paremmin kuin englanti. :P

    Muutoin kiitos suosituksista, täytyy ainakin visiteerata Mustas Puudelis.

    • Anne
      |

      Hyviä pointteja toit esiin. En ole ajatellut asiaa tuosta näkökulmasta.. tosin ehkä mieleeni on jäänyt ne aurinkolomakohteiden suomeksi huutelijat, ja sen takia en jaksa ulkomailla, jos joku yrittää sönköttää suomea tipin toivossa. :D

      Puolassa puhutaan mielestäni aika hyvin englantia, kunhan ei tee sitä virhettä, että kysyy ”puhutteko englantia”. Siihen ihmiset yleensä vastaavat kieltäväksi, ja poistuvat paikalta. Parempi vain ruveta juttelemaan, niin yleensä sitten homma hoituu! Mutta tänne tullessani (olen asunut kohta vuoden Puolassa) olin kyllä kieltämättä yllättynyt esim. kollegoiden englannin kielen taidosta. Suurin osa puolalaisista työkavereista puhuu saksaa, muttei hirveästi englantia. Täällä tunnutaan valitsevan joko enkku tai saksa.

Leave a Reply